sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Kokemuksesta oppii, myös verkkokurssilla



Nyt on karttunut hieman kerrottavaa verkkokurssien tiimoilta. Tämä blogi onkin ollut aika lailla hissukseen luvattoman pitkään.

Olen verkko-opettajana yli kymmenen vuotta liputtanut multimedian ja vuorovaikutteisuuden tarjoamisen puolesta verkkokurssilaisten oppimisen tukena. Tämä linja tuottaa edelleen hedelmällisiä tuloksia. Hyviä kokemuksia on karttunut.

Äsken päättyi työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien tiedonhaun verkkokurssi (10h) TTHVYO*:ssa. Suoritusaikaa oli kaksi kuukautta ja käytännössä kaikki kurssin suorittaneet kokivat toteutuksen myönteisesti (vrt kuva).    

* Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto


Verkkokurssilla on tuikitärkeää hyödyntää bittitekniikan mahdollisuudet – multimediaa, interaktiota, käytännönläheisiä harjoitustehtäviä,  joissa on suoritepalautteessa myös videona mallivastaus.  Pelkkä PDF-tiedostojen lukeminen ruudulta höystettynä monivalintatehtävillä on viheliäisen varma reitti mielenkiinnon ja vireyden nääntymiseen.

Miten verkkokurssin multimediaesitykset voivat mukautua omaan opiskelutyylin? Katso 60 sek videodemo. 















Tulossa:  Duodecimin verkkokurssi ’Tehokkaita tiedonhakutaitoja tutkijalääkärille’ (8h), 1.9. – 31.10. 2018. 

Tämä multimediakurssi perehdyttää tärkeimpien tieteellisten tietokantojen ominaisuuksiin ja antaa valmiudet tutkimustiedon hakemiseen ja uutuusvalvontaan hyödyntämällä kehittyneitä verkkotekniikoita. Kurssi on toteutettu jo kolmasti, sen suorittaneista 95% suosittaa sitä muille ja 100% antoi arvosanan hyvä/erinomainen.

Kurssin infosivu



 

 

torstai 19. lokakuuta 2017

Tutkimustiedon ja tieteen hakutaitoja verkkokurssilta

Yksinomaan  videoihin perustuva Duodecim verkkokurssi ”Tehokkaita tiedonhakutaitoja tutkijalääkärille” on taas käynnistymässä 1.12.2017, meikäläinen toimii kurssin vastuukouluttajana.  Kurssi sopii myös kliinikkolääkärille joka haluaa nykytekniikan keinoin seurata uusinta tutkimustietoa. Kurssi on pidetty jo kahdesti ja palaute on hyvin myönteistä, yli 90% kurssilaisista on valmis suosittamaan sitä kollegoilleen.



Videomateriaalit ovat nykyään koulutuksessa arkipäivää.  Videon erityisarvo koulutuksessa on sen monikanavaisuus (ääni, video, animaatiot).
Kurssin videot ovat osallistujan käytössä kokonaisen vuoden kurssin alkamisesta, siten oppimateriaali toimii ajantasaisena käsikirjastona. Varsinaista suoriteaikaa kurssilla on pari kuukautta eli 31.1.2018 saakka. 

Kurssin kotisivu: http://www.duodecim.fi/ttht/
Kurssin 60 sek esitevideo: http://bit.ly/3Tkurssi













Selvitä pikatestillä olisiko kurssista sinulle hyötyä?

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Saalistajalehtien velmua vedätystä




Nimekkäässä Nature –lehdessä on äsken julkaistu nokkela vedätystutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää miten toimivat ns. petojulkaisijat verrattuna muuhun tieteelliseen julkaisutoimintaan.  Petojulkaisijat ovat toimijoita jotka tarjoutuvat julkaisemaan tiedeartikkeleita mutta   laatuvarmistusta toteuttavaa vertaisarviointia tai tieteellistä toimituskuntaa  ei välttämättä ole lainkaan käytössä. Open access eli avoin julkaiseminen on houkutellut näitä tieteellisiä hyeenoja esille käyttämään hyväksi pahaa-aavistamattomia tutkijoita ja  tavoitteena on vain rahastaa heiltä tuntuvia julkaisumaksuja, jotta heidän artikkelinsa ilmestyisi saalistajalehdessä.   


On tunnettua että kaikkien tieteellisten lehtien toiminnassa avainasemassa on vastuullinen (pää)toimittaja. Tämä päättää kelpuutetaanko käsikirjoitus vertaisarviointiin ja miten se toteutetaan. Yleensä mukana toiminnassa on ansioituneista tutkijoista koostuva toimituskunta.  Petojulkaisijat pyrkivät aktiivisesti ja kritiikittä rekrytoimaan tutkijoita lehtisarjoihinsa jotta niihin voidaan muodostaa kelvolliselta vaikuttava toimituskunta millä tavoitellaan lisäuskottavuutta.  

Naturen jutun nokkela tutkijaryhmä lähti testaamaan tiedelehtien linjauksia siten että tekaistu tutkija tohtori Anna O. Szust lähestyi 360:a lehteä hakien ilman turhaa kursailua itselleen jäsenyyttä sen tieteelliseen toimituskuntaan. Otoksessa oli 120 perinteistä tiedelehteä, 120 asialliseksi luokiteltua open-access lehteä ja 120 lehteä, jotka poimittiin petojulkaisujen mustalta listalta.  ”Tohtori Anna O. Szust” liitti kirjeeseen mukaan taustatietonsa ja julkaisuluettelon, joka käsitti lähinnä artikkeleita tieteellisissä teoksissa (kirjoissa). Kaikki taustatiedot ja julkaisut olivat tekaistuja eikä hänestä tiedehauilla muutenkaan voinut löytää mitään tietoja. Valtaosa julkaisuluettelon otsikoista oli puolaksi.  

Miten lehtien vastuulliset (pää)toimittajat reagoivat? Kaikki arvovaltaiset tiedelehdet ampuivat [kohteliain sanakääntein] tri Szustin hakemuksen upoksiin, eli torjunta oli 100%:nen. Sen sijaan positiivinen vastaus saatiin 7 %:ssa asialliseksi luokitelluista open-access lehdistä  ja petojulkaisuiksi epäillyistä lehdistä peräti  30%:ssa, jotka olivat siis halukkaita värväämään hakijan toimituskuntaansa saman tien. Siis siitä vaan, sanoi Tsaikovski.
Tulosten perusteella tiedelehtien joukkoon onkin  ilmaantunut huolestuttava määrä saalistajalehtiä, joiden toiminta on kovin hämäräperäistä. On esitetty arvioita, että niitä olisi jopa 10000 eri lehtisarjaa. 

Nomen est omen - nimi on enne!

Tutkijat rakensivat tämän pistokokeensa ns. kieli poskessa siten, että kuvitteellisen tutkijan nimi Anna O. Szust oli väännetty puolankielen sanasta oszust joka on suomeksi petos.  Meillä vastaava kuvitteellinen auktoriteetti voisi olla esimerkiksi erikoistutkija Pentti H. Uijari  - tai vaikkapa dosentti  Sulo P. Etollinen?









Kolmen viikon päästä 1.5.2017 alkaa Duodecimin verkkokurssi Tehokkaita tiedonhakutaitoja tutkijalääkärille, jolla käsitellään tärkeitä tiedonhallinnan teemoja. Kurssilla saa tietämystä mm. avoimesta julkaisemisesta ja petojulkaisijoista.  Kurssi perustuu videoluentoihin ja tietokantaharjoituksiin. 

Olisiko kurssista hyötyä? Mittaa tässä saman tien testaamalla omat tietotaitosi – olisiko  niissä kehitettävää?


 
Site Meter