sunnuntai 27. syyskuuta 2009

Supisuomea PubMedissa

Kirjoitin äskettäin Suomen lääkärilehdessä (37/2009) Terveysportin PubMed hausta jonka voi tehdä myös suomeksi. Automatiikka hoitaa hakusanojen käännöksen ja hieman harjoittelemalla saa tästä oivan apurin, jota voi käyttää jopa potilastapaamisen aikana.

Esimerkki: epäilet raskaana olevalla naisella canalis carpi –pulmaa. Sitkeä ja voimakas sormien puutuminen on siis pulma, mutta mikä on hoito ja ennuste? Laantuuko kun raskaus päättyy? Vai pitäisikö ryhtyä hoitotoimiin?

Pikahaku onnistuu suomenkielisellä PubMed haulla näin:

1. Ihan mitä tahansa sanoja ei kannata PubMedille suomeksi tarjota. Mikä voisi olla suomenkielellä sopivin (virallisin) hakusana? Haen Terveysportin Lääkärin tietokannoista slangilla canalis carpi => hakutuloksena YKTn katsaus ”rannekanavaoireyhtymä” – sepä siis hakusanaksi.

2. Syötän Terveysportin kotisivun oikean reunan PubMed hakuun rannekanavaoireyhtymä

3. Tällöin avautuu PubMed ikkuna jossa termillä carpal tunnel syndrome osumia on 6742. Samaan PubMedin hakuikkunaan teen heti seuraavan haun suoraan englanniksi koska pregnancy löytyy omasta sanavarastostani. Pregnancy tuottaa 662000 osumaa.

4. Yhdistän nämä kaksi hakua kirjoittamalla History välilehdellä hakukenttään #1 AND #2

5. Saan 133 osumaa, joiden listassa kolmantena on hoitokokeilu “Local injection of dexamethasone for the treatment of carpal tunnel syndrome in pregnancy” jonka abstraktissa kirjoittajat päättelevät että oireet laantuvat hyvin hoitamattakin kun raskaus päättyy.

No, kenties alan erikoislääkärin kannanottoakin voi kysyä... Tämän kirjoituksen ydin on esitellä hakutekniikan mahdollisuuksia.

keskiviikko 16. syyskuuta 2009

PubMedin Auto suggest - oikotie onneen?

Tietokantojen käyttö on joskus aika mutkikasta eikä niiden toimintojen uudistuminen usein auta asiaa. Yhteen teknikkaan totuttuaan moni pitäisi siitä mielellään kiinni ja odottaa uudistuksia yhtä innokkaana kuin silli lautasella.

Uudistuksia silti vaan putkahtaa esille. PubMedin perushakuikkunassa on 11.9 alkaen ollut toiminto joka tarjoaa käyttäjälle listan soveliaita hakutermejä kun tämä kirjoittaa hakusanan alkuosan ruutuun. Toiminto on oletuksena päällä, tosin listan alareunassa on toiminto sen sulkemiseksi.

Esille hulahtava sanalista periaatteessa vähentää käyttäjän vaivaa etsiä hakusanan täsmällistä muotoa. Selvä pulma on kuitenkin että tarjottavat hakusanavaihtoehdot eivät ole hakutuloksen kattavuuden kannalta optimaalisia.


Valinnan vaikeuksia

Esimerkiksi haettaessa tietoa premenstruaalisista oireista listassa tarjotaan mm. premenstrual syndrome, premenstrual symptoms ja premenstrual tension. Aika sekava kokoelma synonyymejä siis. Minkä valitsisi? Käyttäjä onkin äkkiä sekaisin kuin kompassineula pohjoisnavalla.

Auto suggest -toiminnossa PubMed tarjoaakin hakusanoja jotka eivät ole MeSH-asiasanoja tai muita vakiintuneita hakutermejä vaan pudotuslistan hakusanat edustavat suosittuja hakutermejä. Siis sellaisia hakusanoja joilla on tehty paljon hakuja PubMedissä. Menetelmä on eräänlainen kooste muiden käyttäjien toiminnasta.


Robotista ei ole hyväksi isännäksi, rengiksi sentään kelpaa

Auto suggest -tekniikka sopiikin ainoastaan pikaiseen ja suuntaa antavaan tietohakuun. Luotettavampia ja kattavampia hakuja tavoitteleva saa edelleen käyttää vakiintuneita MeSH-asiasanoja hakujensa perustana.

maanantai 7. syyskuuta 2009

Kurssitentti tietokoneluokassa – sulaa hulluutta?

Kynä ja paperi ovat klassikot lääkiksen tenttityövälineinä. Siitä huolimatta että Pasi Kaunisto lauloi 1970-luvulla että ’Sanat eivät riitä kertomaan, niitä tuskin tarvitaan…’ perusopiskelija edelleen raapustaa tenttivastaustaan paperille. Ja niin jäävät lääketieteen kuvat, äänet kuin videotkin hyödyntämättä osaamisen mittaamisessa.

Teknologian puute ei ainakaan ole esteenä tietokoneiden tenttikäyttöön. Yliopistolla ovat käytössä verkon oppimisympäristöt tenttiominaisuuksineen ja tarjolla on rutkasti työasemia, myös PC-luokkiin järjestettynä. Tosin luokkien maksimikoko on 20-25 työasemaa ja siksi epäilevä tuomas ampuukin PC-tentin heti alas. Hän on näet vakuuttunut että tietokoneella tenttinyt opiskelija oitis lavertelee sen sisällön vuoroaan odottavien paatuneiden pinnarien sankalle joukolle.


Viidakkorummulla tenttivihjeitä?

Tehtiinpä viime keväänä koeasetelma*: 116 kandia suoritti kampuksen kolmessa PC-luokassa yhden päivän aikana lopputentin kurssista Lääkärin tietotekniikka. Tentin kesto oli 70 minuuttia ja se sisälsi 16 kysymystä (8 monivalintaa, 7 lyhytvastausta, yksi essee). Kaikilla olivat samat kysymykset mutta satunnaisessa järjestyksessä. Tenttivuoroja oli kolme, näiden välissä 20 minuutin järjestelytauko. Kandit saivat varata itselleen sopivan tenttiajan suoraan tietojärjestelmästä hyvissä ajoin.
Voisi olettaa että jos tietoa tentin sisällöstä vuotaa ulos PC-luokasta se saattaisi näkyä tenttituloksessa siten että jälkimmäiset tenttivuorolaiset osaisivat paremmin tai suoriutuisivat nopeammin.


Ei huolta tietovuodoista

Tenttitulokset menivät näin : vuoro1: 110.9, vuoro2: 109.6, vuoro3: 100.4. Eli viimeinen vuoro pärjäsi edeltäviä hieman huonommin. Kaikki käyttivät tenttiin saman verran aikaa.
Tulosten perusteella tietovuoto ei vaikuttaisi olevan merkittävä pulma. Tosin tentin tehtävistä yli puolet oli taitoa vaativia; esimerkiksi Etsi löydätkö Cochrane-katsausta joka vastaa kysymykseen: onko antibioottihoidosta hyötyä appendikektomian leikkausinfektioiden estämiseksi. Voihan olla että pelkkää tiedollista osaamista mittaava tentti tuottaisi erilaisia tuloksia. Tähänastiset uutiset ovat kuitenkin varsin lupaavia opettajille jotka suunnittelevat toteuttavansa tietokonetenttejä. Nämä opettajat saattavat samalla lisäksi välttyä tihrustamasta tenttipapereiden hieroglyyfejä. Onnenpekkoja, mitäs muuta.


* Tuloksia esiteltiin AMEE-kongressissa elokuussa 2009
 
Site Meter