torstai 26. marraskuuta 2009

Säästäisimme sähköä kaamoksesta huolimatta, mutta…

Marraskuu on pian menneisyyttä ja niin on jo vuotuinen energiansäästöviikko. Tänäkään vuonna ei tullut mitään oleellista korjausta tietokoneiden sähkönkulutukseen. Toimistoissa ja atk-luokissa koneet hyrrävät kesät talvet ja viikonloput totta kai - vaikka ovet ovat iltaisin lukossa eikä käyttäjiä ole. Ison organisaation työasemien sähkönsäästöä tulisikin radikaalisti parantaa.

Aktiivikäyttäjät tekevät töitä työasemassa aikavälillä klo 8.00-18.00, ja kun vuodessa on arkipäiviä (ma-pe) n. 250 päivää, tekee se yhteensä 10 h/vrk = 2500 h. Tämä on 28% koko ajasta. perusmikrot hukkajauhavat tyhjäkäynnilla 90 W (näyttö on nollakulutuksessa) koko ajan, siis myös ne 72% vuotuisesta kokonaisajasta.


Kun organisaatio ei salli säästeliäisyyttä

Nykysysteemissä tietotyöläisen sähkönsäästö ja tehokas työskentely sopivat yhteen kuin iltapäivänokoset ja tiiliseinän piikkaus. Tämä siksi, että säästöhaluistaan huolimatta työntekijä ei yleensä voi sammuttaa työasemaansa työpäivän päätteeksi koska seuraavana aamuna kone on käynnistyksen jälkeen käyttökelvoton jauhaessaan loputtomiin erilaisia huoltotoimia. Myös atk-osastot saattavat esittää että ei koneita voi sammuttaa öisten huoltotoimien takia. Tuskinpa seitsemää yötä viikossa tähän tarvitaan. Mitä jos ohjelmistopäivityksiä varten pyhitetään su-ma yö? Koneet lähtisivät ajastetusti pyörimään sunnuntai-iltana klo 17 ja maanantaiaamuna 15 h myöhemmin olisi valmiissa iskussa oleva työasema työhöntulijaa odottamassa. Huoltoon menisi siten 15 tuntia viikossa ja paljon sähköä säästyisi.

maanantai 16. marraskuuta 2009

Nyt raivaamaan kantoja verkko-opetuksen kaskesta

Vaikka tietotekniikkaa käytetään terveydenhuollossa paljon on jätetty pahasti paitsioon valmiudet hyödyntää verkko-opetusta täydennyskoulutusmuotona. Toisin ovat asiat muualla työelämässä jossa sitä käytetään laajasti uusimpaan tietoon perehdyttämisessä sillä verkkoperustainen itsenäinen opiskelu on varteenotettava niin kustannustehokkuuden kuin oppimistulostenkin kannalta.

Opetus atk-luokassa voikin olla paha resurssisyöppö?

Lyhyt itsenäinen verkko-opiskelutuokio voisi monesti riittää vaikkapa potilastietojärjestelmän pikkupäivitykseen tutustumiseen. Ei siihen tarvittaisi uuvuttavaa opetustivolia jolloin henkilöstö kokoontuu matkojenkin takaa atk-luokkaan muutamaa asiaa opiskelemaan. Aikaa ja evästä siinä kuluu mutta paukut voivat mennä melkoisesti hukkaan. Mutta eipä organisaatiolle ole järkevää jättää päivityskoulutusta poiskaan resurssipulaan vedoten.

Perustaidot parista videosta varttitunnissa

Ohessa esimerkki miten lääketieteen opettaja voi perehtyä Virtuaalisen Potilaspankin virtuaalipotilaiden tuotantoon teatterimuotoisena videokokoelmana. Teatterin viisi parin minuutin videota selvittävät monet perusasiat ja tiedon voi omaksua itselle sopivaan tahtiin. Sen jälkeen taitojen syventämiseen sopii hyvin vaikkapa asiantuntijan vetämään työpajaan osallistuminen. Itsenäinen verkko-opiskelu sopii siis myös yhdistettäväksi lähiopetukseen tuottamaan hyviä tuloksia osaamisen kehittämisessä.

Mites ovat sairaalan verkko-opiskelumahdollisuudet?

Lääkärien ja muun henkilöstön täydennyskoulutuksen toteuttaminen verkko-opiskelun avulla joko osin tai kokonaan voisi olla tätä päivää. Tämän edistämiseen tulisi sairaalassa tulisi olla riittävästi opiskeluun soveliaita työasemia itseopiskelua varten sillä terveydenhuollon työpaikoilla ei omaa henkilökohtaista työasemaa välttämättä ole käytettävissä.

Vapaapäivä verkkokurssin suorituksesta?

Ymmärrettävästi moni lääkäri tyrmää verkko-opiskelun koska se olisi vain ekstrana työpäivän päällä muuta työtaakkaa lisäämässä. Entäs jos olisi mahdollista saada ylimääräinen vapaapäivä kun on suorittanut hyväksytysti esimerkiksi työmäärältään 7h laajuiseksi määritellyn verkkokurssin? Kurssinhan voisi tohtorimme tehdä itselleen sopivana ajankohtana vaikkapa kotoa käsin.
 
Site Meter