Läppäri lääkärin oppimisen tueksi?

Kannettavien tietokoneiden yleistyminen on mahdollistanut tietotekniikan opetuskäytön perinteisessäkin täydennyskoulutuksessa. Osallistujalle ei lankea passiivinen ja perinteinen ”istuu ja imeskelee kieltä suussaan” rooli vaan hän pääsee oppimaan aktiivisesti. Ja parhaassa tapauksessa vielä sellaisissa teemoissa joista saa omaan työhönsä välittömästi sovellettavissa olevaa uutta tietoa ja taitoa. Lisäksi on hyvä muistaa että pelkkänä luentomuotoisena koulutuksena toteutettu täydennyskoulutus ei ole pedagogisissa tutkimuksissa antanut kovin vakuuttavaa kuvaa tepsivyydestään. Läppärit voisivat kenties tuoda uutta säpinää ja vaikuttavuutta täydennyskoulutukseen?

Tätä kokeilimme nyt tammikuun alussa Lääkäripäivillä. Noin 25 kurssilaista marssi sisään läppäri kainalossa. Etukäteisvaatimuksena oli läppärille WLAN-valmius. Opetushenkilöstöä meitä oli neljä ja lisävahvistuksena oli PC-asiantuntija pulmia ratkomassa. Seitsemän kurssilaista tarvitsikin aluksi tekniikkatukea mutta pulmat ratkottiin ja sitten asiat jo luistivatkin.


Kaikki hommiin vaan - uneksimaan ei jätetä ketään

Homma aloitettiin parilla luentomaisella tietoiskulla ja sitten jokainen pääsi läppäriään käyttämään tositoimissa. Kurssin aihe oli lääketieteellisten tietokantojen käyttö ja tiedonhaku joten läppäreitä käytettiin juuri siihen ihteensä eli tietohakujen tekemiseen. Tavoitteena oli perehdyttää kurssilaiset hakemaan informaatiota kolmesta keskeisestä lääketieteellisestä tietokannasta. Tehtävien purku käytiin yhdessä läpi ja osallistujat saivat katsoa harjoitusten teknisten suoritusten yksityiskohdat vielä lyhyistä (1 min) verkkovideoista. Nämä tarjottiin vielä kurssin jälkeenkin käytettäväksi muutaman viikon ajan verkossa.


Lisää aktivoivia menetelmiä täydennyskoulutukseen

Tietotekniikan käyttö opetustilanteessa mahdollistaa täydennyskoulutettavalle 100% aktiivisen oppijan roolin. Sama toteutus voisi hyvin sopia monenlaisten lääketieteellisten kurssien yhteyteen: ensin luennolla päivitetään tiedot ajan tasalle ja sitten päästään itse tekemään verkon välityksellä mm. potilastapausten ratkomista, kuvien tulkintaa, simulaatioita. Molemmista opetustavoista kannattaa uuttaa parhaat piirteet sopivaksi sekoitukseksi. Kurssilla aktiivisen toiminnan myötä omaksutut opit saa sovellettua sutjakkaasti työhön kun jo luentosalissa on niiden tuntemusta ja tietämystä saanut soveltaa aimo määrän. Läppäri vaan salkkuun ja eikun kurssille!

Jatkuva muutos lääkärin tiedonhaussa jatkuu - Pharmaca sai väistyä

Lääkärien kaikkein eniten käyttämä tietokanta on Terveysportin Pharmaca Fennica. Vaan eipä ole enää koska sitä ei ole olemassa Terveysportissa. Sen tilalla olevassa Lääkkeet ja hinnat –tietokannassa käytetään samankaltaista tekniikkaa ja lisäksi monenlaista uutta on tarjolla.

Uusia ominaisuuksia ovat mm. (1) lääkeluokitus (joka korvaa PF:n Terapiaryhmät), (2) lääkeluokituksen selausmahdollisuus myös tietystä lääkevalmisteesta käsin, (3) tavaramerkillä haku tuottaa osumalistaan kaikki tavaramerkin lääkemuodot, (4) haun voi kohdistaa myös lääkeluokituksen ryhmään.

Kliinikon kannattaa varata aikaa Lääkket ja hinnat –tietokannan ominaisuuksiin tutustumiseen tai muutoin sen hyödyntäminen jää pelkkien lääkenimellä tai lääkeaineella hakemisen tasolle – kun se voisi olla paljon monipuolisemmin avuksi lääketiedon tarpeiden ratkaisemisessa.


Kannattaako jokaisen keksiä pyörä uudelleen?

Olisiko hyvä vaihtoehto on järjestää työpaikalla uuden tietokannan käyttökoulutusta, jotta vältyttäisiin siltä että jokainen lääkäri kuluttaa aikaansa yrittäessään selvitellä samoja asioita. Samalla varmistutaan että lääkäri osaa täysipainoisesti hyödyntää nykyaikaista tietokantatekniikkaa. Kyseessä on niin potilaan, organisaation kuin lääkärinkin etu.

Verkko-opiskelun valioita? NEJM virtuaalipotilas

Tietotekniikka antaa lääkärille monipuolisen ja aktivoivan opiskelumahdollisuuden kerrata vanhaa ja oppia uutta. Esimerkkinä tästä on NEJMin (New England Journal of Medicine) sivulla tarjolla oleva virtuaalipotilas, keski-ikäinen mies, jolla on kivulias muutos vasemman jalan varpaissa…



Tapauksen ratkomisessa kliinikko pääsee testaamaan kliinisten tietojensa riittävyyttä ja saa päätöksistään palautetta. Näin pääsee itse kriittisesti arvioimaan omia päätöksiään ja tietämystään. Virtuaalipotilas voikin tuottaa antoisia opiskelukokemuksia kliinisten taitojen kehittämiseksi.
Eikö olisikin jo aika hyödyntää enemmän verkkoperustaisen opiskelun menetelmiä lääketieteellisessä koulutuksessa?