maanantai 31. toukokuuta 2010

IT-taidot hukassa? – tuottavuuden sudenkuoppa terveydenhuollossa

Kotona saa nykyään sähköpostit katsottua ja laskut maksettua ilman ihmeempiä atk-taitoja (nykyään: IT-taitoja). Hiukan arvailua ja asiat sujuvat hiirellä klikkaillen. Hyvin on siis asiat - mutta vain kotona. Sitä vastoin organisaatiot erehtyvät olettaessaan, että tietojärjestelmät lunastaisivat tuottavuuslupaukset jos työntekijöiden IT-taitotaso on jäänyt kotikäyttöasteelle.

IT-taidot ovatkin odottamattoman heikot?

Viitteitä kehnoon asiaintilaan tulee esille kun luennoi tiedonhallinnasta terveydenhuollon työntekijöille. Pelkkä maininta (a) hiiren kakkospainikkeen käytöstä, (b) useiden selainikkunoiden käytöstä tai (c) ikkunoiden selailusta näppäinkomennoilla kirvottaa yleisöstä kyselyryöpyn "miten tuo tehdään?", "voitko näyttää uudelleen?!" jne jne. Organisaatiot hoi, tällaisella taitotasollako odotatte tehokkaita työsuoritteita?

Taidottomuus syö tuottavuutta

Tässä muutama IT:n rutiinimainen käyttötekniikka, jotka kuitenkin ovat monille hoitajille ja lääkäreille silkkaa rakettitiedettä. Itsetutkiskeluakin voi lukija harjoittaa kysymällä ”Osaanko…
...sujuvasti hyödyntää useita samanaikaisia sovellusikkunoita?
...käyttää verkkoselaimen omaa hakutoimintoa?
...siirtää kaikentyyppistä tietoa sovelluksesta toiseen leikepöytää käyttäen?
...täsmätulostaa paperille tarpeellisen tiedon ja vain sen?
...käyttää sovellusten nopeita ja ergonomisia näppäinkomentoja työssäni?

Ja nuo ovat vain IT:n perustaitoja. Osaamisvaatimukset ovat toista luokkaa käytettäessä varsinaisia ammattisovelluksia. Näitä ovat mm. lääketieteelliset tietokannat, joita Suomessa tuhannet lääkärit ja hoitajat käyttävät päivittäin (vrt. edellinen blogikirjoitus). Ne samoin kuin monet IT-sovellukset vaikuttavat toiminnan tuloksellisuuteen vasta kun niiden käyttötaitojen riittävyys varmistetaan tarjoamalla koulutusta. Ei siis riitä että verkkoon avataan työvälineet eli tietokannat tarjolle. Yhtä hyvin voisi ravintolassa jakaa tarjoilijoille keittokirjoja ja olettaa että he ovat siltä seisomiltaan valmiita keittiömestareiksi.

Terveydenhuollossa työskentelevien IT-taitoja tulee mitata jotta nykytilanne ja koulutustarpeetkin selviävät. Mittauksen voi tehdä verkkokyselyllä, sen tekeminen on nopeaa ja yksinkertaista. Jos osaamista ei mitata niin miten organisaation toimintaa kehitetään?

PS Edellä ei siis kajottu lainkaan potilastietojärjestelmien kehnoon käytettävyyteen ja ylipäätänsä niihin liittyviin seikkoihin. Ne ovat oma rankka savottansa.

PPS Nyt blogi siirtyy kesätauolle....

maanantai 17. toukokuuta 2010

Käytätkö lääketieteen tietokantoja? Käytätkö ammattilaisen otteita?

Terveydenhuollon työntekijä voi nykyään sähköisten tietokantojen ansiosta työssään nojautua aina ajantasaiseen tietoon, josta merkittävä osa lisäksi perustuu tieteelliseen näyttöön. Keskeinen ansio tästä lankeaa Duodecimin Terveysportille. Jos sen kaikki tietokannat laskee yhteen niin päätyy aivan mykistävään lukuun - yli kolmesataa tietokantaa. Tosin on syytä todeta, että monet Terveysportin tietokannat on yhdistetty kokoelmiksi, jotka kattavat tietyn aihepiirin sisällön - esimerkiksi Lääkärin, Sairaanhoitajan tai Työterveyshuollon tietokannat.

Onko olo kuin kompassilla pohjoisnavalla?

Käyttäjällä tulee olla aimo annos osaamista, jotta hän osaa lähteä hakemaan tietoa oikealta suunnalta. Tiedonhaku työssä on taitolaji sillä tiedonhakemiseen on aikaa käytettävissä enimmilläään jokunen minuutti – ja joskus vain sekunteja.
Osaamista ja sen kehittämistä voi tarkastella äsken ilmestyneessä artikkelissa*. Siitä ilmeni mm. kuinka verkkokurssina järjestetty terveyskeskuksen Terveysportin käyttökoulutus avasi lääkärien silmät tietokantojen käyttömahdollisuuksien osalta. Heistä näet 85% ilmoitti antamassaan palautteessa ottaneensa koulutuksen myötä käyttöön Terveysportista heille uusia tietokantoja. Lääkärit eivät siis olleet omin neuvoin ottaneet monia heitä varten kehitettyjä työvälineitä käyttöön, saati sitten hyödyntäneet niiden lääkärintyötä helpoittavia ominaisuuksia.

Tikapuut tikanpojalle

Periaate ’kyllä luonto tikanpojan puuhun nostaa’ joutaa syrjään sillä koulutukselle on taatusti tarvetta. Ja oikein kohdistettu henkilöstökoulutus kannattaa aina. Joku sanaili osuvasti että organisaatiot suotta vaikeroivat jos vast’ikään kurssitettua henkilöstöä sattuu lähtemään talosta pois. Olisihan moninverroin karmeampaa jos henkilöstö ei kehittäisi osaamistaan - ja jäisi taloon töihin.


* Romanov K, Liira H, Koski H: Kokemuksia verkkovideoiden käytöstä terveyskeskuksen täydennyskoulutuksessa, Yleislääkäri –lehti, 3/2010.

torstai 6. toukokuuta 2010

Pois, pois jurpot Powerpoint-esitykset?

Viestintägurut ovat toistuvasti nuijineet PowerPointiin perustuvat luentoesitykset maanrakoon. Miksi? Ne kun ovat nuupahtaneita bullet -listoja joita luetaan monotonisesti kuin merisäätä radiossa - kuulijoiden tylsistyessä hengiltä. Ja sellainen esiintyjä ei tosiaan tee yleisöönsä lähtemätöntä vaikutelmaa. Sen sijaan yleisö toivoo että esiintyjäparka tekee lähtevän vaikutelman ja lopettaa siihen paikkaan.

Uutta tulokulmaa esitykseen?

Luennon rakenteen muuttamiseen on tarjolla uutta kalustoa, esimerkkinä Prezi. Se on flash-sovellus jonka avulla esittäjä rakentaa luentonsa aivan uudella tavalla. Se puolustaa paikkaansa mikäli katsoja sen avulla saadaan hahmottamaan kokonaisuus ja omaksumaan luennon ydinsanoma paremmin.

Katso miten Prezi pelaa

Prezin demosta voi avata uusia perspektiivejä luennon pitämistä. Toteutukseen tarvitaan luennoitsijan lisäksi PC, selain & dataprojektori. Jos vielä käytetään ns. PLE-metodia luennon sisältäessä paatosta (oikea fiilis), logosta (asiaa) ja eetosta (hyvä tyyppi) niin kelpo show onkin valmis?
 
Site Meter