torstai 30. joulukuuta 2010

Uusi kansantautien tietolähde Terveysportissa

Tietotyöläiseksi ei moni lääkäri tai hoitaja ole itseään yleensä tunnistanut. Mutta siihen suuntaan on perusteita edetä, muuttuhan lääketieteellinen tieto koko ajan ja tiettyä rutiinimenettelyä voi jo huomenaamuna olla aiheellista muuttaa radikaalisti. Ajantasaisessa tiedossa kiinnipysymistä tukemaan on Terveysportin informaatiotyövälineiden joukkoon ilmaantunut uusi Pitkäaikaissairaudet. Se kattaa kansanterveyden kannalta keskeiset krooniset sairaudet, kuten diabeteksen, sydänsairaudet, astman, nivelreuman. Lisäksi mukana on alkoholiriippuvuus –tietokanta, se onkin tarpeen suomalaisten alati kasvavan alkoholinkulutuksen näkökulmasta, yhä useampi kansalainen tuntuu viihtyvän kosteikossa vuoden ympäri. Lisäksi aineisto täydentyy vuodenvaihteessa masennuksen / depression –tietokannalla. Ja mikäs on terveydenhuollon tietotyöläisenä ollessa, kunhan vaan löytää ajantasaisen tiedon sujuvasti ja osaa sitä hyödyntää täysipainoisesti.



Terveysportin Pitkäaikaissairaudet –tietokannasta kannattaa panna merkille se, että sen sisältö on monessa tapauksessa kirjoitettu niin selkeästi että artikkeleista on oiva apu myös potilasohjauksen ja –neuvonnan työvälineenä. Ja sitähän kannattaa tukimateriaalina hyödyntää niin lääkärin kuin hoitajankin, onhan monen pitkäaikaissairauden hyvän hoidon avaimet potilaan itsensä käsissä. Ja tutkimuksissa on osoitettu, että potilas ei vastaanottotilanteessa pysty omaksumaan kaikkea informaatiota, niinpä on aiheellista antaa myös mukaan tietoa paperilla - vaikkapa muistin tueksi.

lauantai 18. joulukuuta 2010

Voisiko Terveysporttia käyttää kännykällä?

Monille on tuttu Nokian puhelimissa käytettävä Lääkärin mobiilitietokannat, joka koostuu noin tusinasta Terveysportin tietokannasta. Sen avulla moni tietotarve hoituu ilman, että lääkärin on juututtava työaseman ääreen. Nykypulma on se, että puhelinvalintana ei Nokia ole isänmaallinen itsestäänselvyys vaan tietokantoja pitäisi päästä käyttämään myös muilla luureilla, kuten Android-kännyt ja iPhone.
Tässä tilanteessa on tohtorilla kaksi vaihtoehtoa: (I) luurivalinnaksi jää edelleen Nokia tai (II) muiden kännyjen osalta siirrytään Terveysportin tietokantojen suorakäyttöön luurin nettiliittymää pitkin. Voisiko se olla toimiva ratkaisu?


Testi: kuinkas meille sitten kävikään

Kokeilin perusnopeudella (n 350 kbit/s, about 9 euroa/kk) kookkaalla Amoled-kosketusnäytöllä ja näppiksellä varustetulla HTC Desire Z kännyllä tietokantojen käyttöä. Terveysportti avautui 15 s:ssa, Lääkärin tietokannoissa hakutermillä anemia hakusaaliin sai ruutuun 22 sekunnissa ja haluttu artikkeli Aikuisen anemian selvittely avautui luettavaksi sekin 22 sekunnissa.




Ehkäpä tuo vasteaika vielä olisi siedettävissä, mutta isoja pulmia oli vielä edessä. Sen enempää Desiren vakioselaimella kuin Operalla ei saa koko artikkelitekstiä kunnolla esille. Osin pulma on oikean marginaalin hallinta & luettavuus ja välillä jäi artikkelin loppu tulematta tyystin esille! Ja vaihtaminen Operassa ns. mobiilinäkymään ei tuonut sekään ratkaisua. Terveysportin tietokantoja on siis hyvin kökköä käyttää mobiilisti vaikka hyppysissä onkin varsin laadukas Android-kosketusnäyttöluuri. iPhonella kenties tulisi erilaisia tuloksia, se jää vielä testattavaksi. Nykyisellään ei Terveysporttikäyttö mobiilisti ole järin tolkullista.

Herääkin pari lisäkysymystä tästä teemasta:

Pitäisikö Terveysportin käyttöliittymästä olla palvelinpäässä erikseen tarjolla mobiilikäyttöön oleellisesti paremmin soveltuva versio?

Olisiko työnantajan tarjoamien Terveysportin tietokantojen käyttöoikeus teknisesti laajennettavissa työntekijöiden (työ)kännykkään? Ja olisiko siitä vastaavaa hyötyä? Ja löytyykö sille maksajaa (työnantaja?), koska eihän se ilmaista ole.

Lisäys edelliseen (21.12.2010): Terveysporttia tuottavasta Kustannus Oy Duodecimista minulle ilmoitettiin, että heillä on alkamassa kehityshanke Terveysportin tietokantojen mobiiliversioista, joita voisi sujuvasti käyttää Android-, Nokia-, HTC- ja Iphone -puhelimissa selaimella. Eli esittämistäni kysymyksistä ensimmäinen sai vastauksen.

maanantai 13. joulukuuta 2010

Vikkelästi videosta viisastumaan: Grovo

Softien käyttöohjeet ovat kapulakielensä takia turhauttavia ja sähköisistä help-toiminnoista ratkaisun löytyminen on yhtä todennäköistä kuin joulupukin vierailu juhannusaattona. Internetin sovelluksien, kuten Facebook Youtube yms. käyttökikkailut eivät varttuneemmalle väelle kuitenkaan ole ihan normikamaa. Joten kysymyksiä ja pulmia pulpahtelee netin äärellä väistämättä.

Mikä avuksi tiedonpuutteeseen?

Videot sopivat mainiosti mutkikkaiden prosessien opastukseen ja tästä firma nimeltä Grovo on ottanut onkeensa (www.grovo.com). Se on tuottanut lukuisia noin kahden minuutin tiiviitä opastevideoita internetin sovelluksista niin opiskelijoille, yrittäjille, hyväntekeväisyysaktivisteille ja ties mille muille kohderyhmille.





Tosi-TV sucks, mutta editointi tekee gutaa

Netissä on tarjolla liikaa pitkäpiimäisiä kuvaruutuvideoita, jotka ovat ikävää tosi-TV:tä tahmeasti etenevine sisältöineen. Tällöin katsoja saa eteensä kaiken mitä ruudulla on tehty. Niinpä vastauksia janoava katsoja joutuu kärsimättömänä kiemurtelemaan odotellen oleellista sisältöä. Pikaisen tutustumisen perusteella vaikuttaa, että Grovo on suunnitellut ja editoinut esityksenä huolella, mm. Facebookin salat esitellään runsaan kymmenen lyhyen videon kokonaisuutena. Englanninkielisyys on oman haasteensa, mutta ei liene ylivoimainen este käyttöopastetietoa kaipaavalle.

Videoiden vahvuuksia kannattaa hyödyntää koulutuksessa

Koulutusvideot hyödyntävät monikanavaista oppimista, jolloin katsoja näkee, kuulee ja lukee informaatiota samanaikaisesti. Oppimistutkimuksissa tästä on saatu hyviä tuloksia. Hyötyjä tavoitellessa kannattaa pitää mielessä videoiden napakan editoinnin merkitys ja se tosiasia, että katsojan kipuraja alkaa tulla pahasti vastaan jos esityksen kesto ylittää 4-5 minuuttia.
 
Site Meter