tiistai 16. marraskuuta 2010

Luentosalissa kirjoitetaan tekstiviestejä – sepä erinomaista!

Jos luentosalissa näprätään tekstiviestejä, ei se merkitse fiaskoa. 300:n lääketieteen opiskelijan massatilaisuudessa (HY) ensin katsottiin Prinsessa-elokuva ja sitä seurasi paneelikeskustelu. Aiheina itse elokuva sekä psykiatria, mielisairaudet ja niiden hoitomuodot. Paneelissa oli mukana psykiatreja, yleislääkäri, sekä elokuvan ohjaaja ja pääroolin näyttelijä. Opiskelijat saivat tekstiviesteillä esittää kysymyksiä ja kommentteja. Yleisön joukosta tuli 32 viestiä, siis joka kymmenes opiskelija osallistui aktiivisesti.

Perusvehkeillä pärjää - kännykkä ja läppäri

Toteutus vaatii minimaaliset resurssit: toimin avustajana ja puhelimeeni yleisö sai lähettää viestejä. Kirjoitin ne läppäriini, josta ne näytetiin valkokankaalla. Puheenjohtaja (opetusdekaani Anne Pitkäranta, tilaisuuden ideoija) poimi niistä kysymyksiä ja virikkeitä paneelikeskusteluun. Saattoivatpa tekstarit valkokankaalla inspiroida suoraan yleisöäkin ajattelemaan ja viestimään lisää. Lähes kaikki viestit (31/32) olivat relevantteja ja kiinnostavia, siten työkseni jäi vain stilisointi.

Twitter jätettiin vielä sivuraiteelle

Tekstiviesti on tekniikkaa, joka toimii varmasti kuin junan vessa. Jos oltaisiin lähdetty web 2.0 hypetykseen ja kerätty viestit vaikkapa Twitterillä, olisi saalis voinut jäädä perin laihaksi. Tämä hoksattiin jo etukäteen kun kaksi viikkoa aikaisemmin tehtyyn kyselyyn vastanneista opiskelijoista (N=304) vain 2% ilmoitti twiittaavansa mobiilisti. Kuitenkin oli satavarmaa, että kaikilla olisi puhelin mukana tilaisuudessa, joten valinta oli helppo. Sitä paitsi Twitter-tekniikka olisi voinut olla haavoittuvainen muutenkin, esimerkiksi pelkkä 3G-verkon tökkiminen saattaisi suistaa hankkeen raiteiltaan. Eikä tekniikka-asioissa varovaisuus ole pahasta. Herra Murphy tuntuu ehtivän miltei joka paikkaan.

Don’t try this at home - kokeile sitä sen sijaan luentosalissa.

maanantai 8. marraskuuta 2010

Terveysportin pikahaku – uutta läksyä luettavaksi

Saamieni ennakkotietojen mukaan Terveysportissa otetaan aivan näinä päivinä käyttöön uusi pikahaku –toiminto. Se on monihaku Terveysportin tietokannoissa samanaikaisesti ja kattaa toistakymmentä Terveysportin tietokantaa, mukana mm. Lääkärin käsikirja, Sairaanhoitajan käsikirja, Työterveys, Akuuttihoito, Duodecim Lääketietokanta ja useita pitkäaikaissairauksien tietokantoja. Ohessa muutamia (melko suttuisia, pahoittelen) kuvia uutuudesta.




Uusi haku tuottaa keskeisistä dokumenteista tietokannoittain osumalistan, josta käyttäjä pääsee avaamaan dokumentteja luettavaksi – edellyttäen että myös ko. tietokantaan on organisaatiolla käyttöoikeus.



Jokainen saa kouluttaa itseään - omassa työhuoneessaan?

Bittitaitoiset lääkärit ja hoitajat nappavat uutuuden sukkelasti omakseen. Mutta miten mahtavat ottaa tämän uutuuden käyttöön ne lääkärit ja hoitajat, jotka tähän mennessä ovat tietokannoista omaksuneet hieman perusasioita (Lääkkeet ja hinnat, haku lääkkeen nimellä...) - ja pääasiassa arvailuihin perustuen? Tässäpä on heille taas uusi läksy luettavaksi.

Tosin uusien ominaisuuksien opettelusta voi tulla sutta ja sekundaa, jos työntekijän ainoa opiskelutilaisuus on omassa työhuoneessaan, potilastyön lomaan tungettuna. Puhumattakaan käyttämättä jääneistä hyötytoiminnoista, joita Terveysportissa on ennestään tusinoittain.

Tietokannoista ja tietotekniikasta olisi enemmän hyötyä jos lääkärit ja hoitajat saisivat käyttöopastusta tavalla tai toisella. Sillä olisi merkitystä toiminnalle sekä määrällisesti että laadullisesti, vrt. aikaisempi blogikirjoitukseni.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Kylmää vettä twiittaajien niskaan?

Innokkaimmat sosiaalisen webin riemuepistolan julistajat levittävät huolestuttavia viestejä. Niiden mukaan käy ihan köpösti, jos et ota käyttöön Twitteriä, Facebookia ja blogeja - olit sitten tutkija, opettaja, hallintoalan edustaja tms. Jos ei ala niitä käyttää niin putoaa armotta pysähtyneistön paarialuokkaan.

Pientä rajaa mobiilihypetykselle

Ainakin korkeakoulumaailmassa eivät lääketieteen opiskelijat ole vielä mukana mobiilissa web 2.0:ssa. Aivan tuoreessa twitter-kyselyssä (HY, N=306) mobiilin laajakaistan käyttöön soveltuva kännykkä oli 48%:lla. Twitteriä käyttää satunnaisesti 2% pöytäkoneesta ja 2% mobiilisti. Kysymykseen ’Onko sinusta hyvä idea hyödyntää Twitteriä opetuksessa, jolloin se voisi esimerkiksi tuottaa vuorovaikutusta opetustilanteeseen?’ vastasi myöntävästi 17%, ’en usko’ 38%, ’ehdottomasti ei’ 9%, ja ’en osaa sanoa’ 35%. Joten tarvetta vuorovaikutukselle toki nähdään ja ainakin jossakin määrin Twitterin katsotaan sellaiseen sopivan. Ehdottomasti vastaan oli siis joka kymmenes.

Face –bookin 1.6 miljoonaa

Tuo luku on uutisoitu Face-bookin käyttäjiksi Suomessa, joten niillä main varmaan jo mennään. Mutta sen käyttö perustuu kiinteään nettiyhteyteen. Ja niinpä ollaan vielä kovin kaukana siitä, että opiskelija olisi alati netissä mobiilisti.
 
Site Meter