keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Lääkärien ja hoitajien verkkokurssin kulut? Tuleeko säästöä?

Verkkoperustaisen koulutuksen etuina ovat ajan ja paikan joustavuus sekä oheiskulujen (matka- ja majoituskulut) säästömahdollisuus.
Tästä säästöpotentiaalista saa tuoretta tietoa norjalaistutkimuksesta* (huom. open access -lehti), jossa atooppisten ihosairauksien verkkokurssi järjestettiin lääkäreille ja hoitajille (N=86). Oppimateriaalista pieni osa oli suunnattu vain jommallekummalle ammattiryhmälle, muuten heillä oli sama aineisto. Opiskeluaikaa oli varattu 8 viikkoa. Aikaa verkko-opiskeluun kului 271 minuuttia eli siis 4.5 tuntia.
Kurssin laatimisen kulut olivat 93000 euroa (716841 NOK) ja noiden ensimmäisten 86:n kurssilaisen osalta arvioitiin säästöksi matka- ja majoituskuluissa 59000 euroa (455198 NOK). Kirjoittajat päättelivät, että kurssin toteuttaminen 135:lle lääkärille/hoitajalle tuottaisi säästöjä, jotka kattaisivat sen kehittämiskustannukset. Tosin laskelmassa ei huomioida kuluja niistä työpäivistä, joiden aikana työntekijä ei ole työpaikalla vaan koulutuksessa.



Verkkokurssin kehittäminen ei toki ole halpaa vaikka em. Norjan korkeampi hintataso huomioitaisiin. Niinpä yksittäisen sairaalan tai terveyskeskuksen harvoin kannattaa yksin ryhtyä verkkokurssin tuottamiseen. Parempi on yhdistää voimavaroja tai hyödyntää olemassaolevaa kurssitarjontaa. Molempien keinojen käyttöä kannattaisi varmasti lisätä. Ja tietysti tuota tuikitärkeää kurssitarjontaa tulee laajentaa.


*T. Schopf & V.Flytkjaer: Doctors and nurses benefit from interprofessional online education in dermatology. BMC Medical Education 2011, 11:84, 2011, linkki artikkeliin.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

YTHS:n hyödyllinen verkkokurssi lyhytvideoiden muodossa

Tässä blogissa on vaihteeksi mukava kertoa myös verkkoperustaisen henkilöstökoulutuksen tuloksellisuudesta työelämässä. Tuoreimmassa Sairaanhoitajalehdessä (nro 10/2011) oli raportti YTHS*:n täydennyskoulutuksesta verkkokurssin muodossa.
Oppimateriaali koostui 2–4 minuutin mittaisista videoista (12 kpl), jotka opastivat multimedian keinoin hyödyntämään Terveysportin tietokantoja. Kurssilaiset olivat YTHS:n ajanvaraukseen ja puhelinneuvontaan osallistuvia hoitotyön ammattilaisia (68 kpl), yli kymmeneltä eri paikkakunnalta. Alkajaisiksi oli kurssin käyttöön perehdyttävä starttivideo, sekin verkossa totta kai.



Kurssipalauttessa osallistujat kertoivat oppineensa paljon uutta tietotaitoa: ’opin käyttämään minulle uusia Terveysportin tietolähteitä (83 %), Terveysportista on nyt työssä minulle enemmän hyötyä (86 %), opin käyttämään Terveysporttia sujuvammin ja nopeammin (88 %)’. Vastaajista 98% ilmoitti, että tekniikka toimi asianmukaisesti.

Aikaa opiskeluun meni keskimäärin 132 minuuttia – eli hieman enemmän kuin yksi perinteinen kaksoisluento taukoineen. Opiskelu suoritettiin omalla työpaikalla tietoverkkoa käyttäen. Matkustamiseen ei kulunut minuuttiakaan, mikä merkitsee melkoista ajan- ja rahansäästöä.

* YTHS = Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

SFINXiä täydentävä näkökulma: D-Lääketietokanta ja interaktiot

Terveysportin Duodecim lääketietokanta on laajentunut lääkeyhteisvaikutusten tietolähteellä. Se täydentää SFINXiä tiedolla, joka antaa kliinikolle systeeminäkökulmaa erityyppisiin interaktiomekanismeihin.



Onpa mukana lisäksi lääkeaineryhmittäinen informaatiokin. Se antaa kliinikolle syvällistä tietämystä ryhmänä niistä lääkkeistä, jotka ovat kulmakiviä hänen potilaskunnassaan (esim. DM-lääkkeet, lipidilääkkeet, opioidit jne.).
Moniko lääkäri huomaa tämän lisätyövälineen itsestään, siis ihan työn ohessa? Olisiko edes 10%?


Johtaja: siedätkö että investointianne vaivaa 40-50% vajaakäyttö?


Tänä syksynä lääkärien osaamiskartoituksissa näkyy edelleen se, että he jättävät hyödyntämättä 40-50% Terveysportin työvälineistä. Syy: ”en tiedä sellaisen olemassaolosta”. Tämä on ikävä uutinen erityisesti potilaille.

Tässä ratkaisu: opasvideokirjasto

Mitä jos esimerkiksi sairaalan intrassa olisi 2-3 minuutin videoina jatkuvasti ajantasalla tarjolla kokoelma opasvideoita, joista helposti kliinikko omaksuu/päivittää omat taitonsa?



Sen tarjonnasta lääkäri/hoitaja voi valita tarpeellisen perehdytyksen vaikka aivan JOT (just on time) –oppimisena.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Pitäisikö työpaikalla tarjota lääkäreille sähköisiä taitotestejä?

Netti mahdollistaa ketteriä keinoja, joilla voisi auttaa lääkäreitä – ja toki myös muita työntekijöitä - arvioimaan itsenäisesti omaa osaamistaan.
Taitotesteillä tarkoitan kohdistettua täsmätietoa mittaavia toteutuksia. Pro Medicon (Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry) toimesta on hiljattain lanseerattu laaja-alainen Taituri, jota voi käyttää netissä vaikka heti. Sen kohteena ovat laajemmat osaamisalueet. Nämä ovatkin tuikitärkeitä, lääkärin työn yleisemmän tason elementtejä ja niiden osaamiskartoitukseen on työvälineitä tulossa piakkoin käyttöön.

Niiden rinnalla pienet, nopeakäyttöiset taitotestit voisivat antaa parissa minuutissa käsityksen omasta osaamisesta. Testi voisi auttaa lääkäriä mm. päättämään, onko joku tarjolla oleva koulutus selvästi tarpeen vai onko ajantasainen tieto jo hallussa kattavasti.



Ohessa kokeiltavaksesi esimerkki, joka antaa parissa minuutissa erityisesti yleispraktiikkaa harjoittavalle lääkärille käsityksen sähköisten tietokantojen käyttövalmiuksista muutaman potilastapauksen valossa.
Olisiko hyödyllistä tarjota samantyyppisiä testejä halukkaiden käyttöön vaikkapa optimaalisista lääkevalinnoista verenpainetaudin, hyperkolesterolemian tai diabeteksen osalta?

Pikatestillä voisi olla lääkärille käyttöä myös työvälineiden käyttötaitojen inventoinnissa, esimerkiksi potilastietojärjestelmän tai surullisenkuuluisan eReseptin käyttötaitojen osalta. Testejä voisi tarjota työpaikan omassa intranetissä tai yleisemmässä jakelussa lääkäriseurojen nettisivuilla.
 
Site Meter