sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Kenttäkoe: Terveysportin uusi työväline diagnostiikkaa edistämässä

Virtuaalisen potilaspankin*  marraskuun potilastapaus oli diagnostisesti melko vaikea (hemokromatoosi).  Virtuaalisia kuukauden tapauksia saavat ratkoa tiedekunnan kliinisten vuosikurssien (L3-L6) kandit.  Aiemmin tuon kyseisen vaikeahkon tapauksen osalta oikeaan diagnoosiin kandeista pääsi vain 20%. 



Asiantuntijajärjestelmä ja diagnoosin osuvuus?

Tällä kertaa tapauksen ratkaisi 168 kandia. Samalla tehtiin kiinnostava kenttäkoe: kun tapauksen aukiolon (kaksi viikkoa) puolivälissä tapausta oli koettanut ratkaista  91 kandia  (siihen mennessä oikean dg oli saanut 33%) lähetin kaikille kliinisten kurssien kandeille vielä seuraavan virikkeen:

”Haluatko tehdä diagnostiikkaa uusimman teknologian tukemana? Kuukauden tapaus voisi olla sopivan haasteellinen… Siihen voit koettaa ottaa avuksi Terveysportin uusimman työvälineen, jota ehkä et vielä ole tositoimessa testannut. Katso oheinen video”

Tapauksen aukiolon jälkimmäisen viikon aikana em. video oli avattu katsottavaksi 111 kertaa, eli sitä kandit toki katsoivat.





Tässä tuo Terveysportin ”Etsi diagnoosi” sovelluksen esittely 60 sekunnissa (ei selostusta):  http://bit.ly/R7yizT

Eroja  havaittiin: 33% vrs 49%

Em. virikkeen jälkeen VPP-tapausta ratkomaan ryhtyi 77 kandia, joista 49% sai dg oikein.  Olettaen, että kandit hyödynsivät Terveysportin uusinta kliinikon  ”Etsi diagnoosi” työvälinettä voisi tulosta tulkita että sovellus edisti oikeaan diagnoosin pääsyä – olihan eroa varsin selvästi  33% vrs 49%. Tämä tulos lienee alakanttiin koska osa 1. viikolla tapauksen suorittaneista 91:stä kandista todennäköisesti oli jo aiemmin saanut tiedotteita Terveysportin uutuudesta ja hyödyntänyt sitä omin päin. 

”Etsi diagnoosi” sovellus on näiden lukujen valossa kokeilemisen arvoinen työväline kliinikolle kun edessä on mysteeriseltä vaikuttava oirekokonaisuus.  Se antaa listan potentiaalisista diagnooseista,  joita sitten kliinikko voi hyödyntää jatkaessaan tapauksen selvittelyä. 


*VPP, lääket.tdk, Helsingin yliopisto

lauantai 17. marraskuuta 2012

TRIP: erilainen EBM-tietokanta

Mikä neuvoksi kun lääkäri ei löydä Terveysportista vastausta  eikä aikaa ole MEDLINEn kanssa painiskeluun?   Kelpo työkalu EBM-tiedonhakuun on 1997 aloittanut TRIP-tietokanta. Se  koostaa näyttöön perustuvan lääketieteen tiedonlähteitä kattavaksi kokoelmaksi. Trip sisältää mm. Cohrane kirjaston systemaattiset katsaukset, eri maiden hoitosuosituksia ja  Evidence Updates –tietokannan.  Lisäksi mukana on kliininen Q&A (kysymys-vastaus) –tietokanta, jossa on 6500 ratkaisua yleisesti esitettyihin kliinisiin kysymyksiin.

TRIP:n perusteellisesti uusitussa käyttöliittymässä on hyötytoimintoja, joita ei muualla ole lainkaan tarjolla.  Ne saat käyttöön luotuasi oman TRIP-tilin. Palvelu on maksutonta.




1. Valmis PICO-hakutoiminto, jonka neljään kenttään syötetään sopivat hakuelementit EBM-hakua varten.

2. Aikajana (Timeline), jolle kertyvät aikaisemmin tekemäsi haut tuloksineen.  Auttaa kun sama tietotarve taas joskus toistuu.  Päihittää Facebookin aikajanan mennen tullen ;-)

3. Tähti-indeksillä (Starred items) voit merkata hyödylliseksi osoittautuneet suosikkisi ja niin ne löytyvät vaivatta uudelleen.

linkki TRIP:iin

tiistai 16. lokakuuta 2012

Olisiko Suomessa aika lisätä lääkärien EBM-koulutusta?


Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) on menetelmä, joka kannustaa kliinikkoa itse etsimään ja  arvioimaan hoitomenetelmän tieteellistä näyttöä sen sijaan, että hän tyytyisi noudattamaan valmiita linjauksia.  Nämä näet saattavat olla näkökulmaltaan rajautuneita ja ennen kaikkea vanhentuneita.  Suomalaisessa keskustelussa on EBM-menetelmäkoulutuksen vasta-argumenttina mm. esitetty että meillä ovat käytettävissä Käypä hoito-suositukset, jokta  tarjoavat asiantuntijoiden valmiiksi arvioimia hoitolinjauksia lääkäreille. Pulmana on kuitenkin se, että sinänsä ensiluokkaiset runsaat sata Käypä hoito -katsausta eivät kata tietotarpeista kuin pienen osan.  Onneksi Terveysportissa on niiden lisäksi mm. Lääkärin käsikirjassa lääkärin hyödynnettävissä iso joukko hoitojen näytönasteindikaattoreita viitetietoineen. Toistaiseksi ei liene ainakaan julkaistuja tietoja missä määrin yksittäisellä lääkärillä on kyky ja valmius hyödyntää niitä päätöksenteossaan.  Sen sijaan on näyttöä, että Terveysportin monipuolinen tietotarjonta on ainakin osittain vajaasti hyödynnettyä (Duodecim 127:735, 2011).

EBM-valmiuksien kehittäminen ei ole saanut edes lääkärin peruskoulutuksessa erityistä painoarvoa ja valitettavasti  jatko/täydennyskoulutuksessa se tuntuu myös loistavan poissaolollaan. Ainakaan nyt lokakuussa 2012 ei Lääkärin koulutuskalenterista löydy mitään EBM-teemaan liittyvää koulutusta [eikä vastikään julkaistussa Lääkäripäivien 2013 ohjelmassa ole  EBM-teemaa tarjolla missään muodossa].

Tämä käsitykseni olikin väärä sillä nettisivuilta hakusanalla EBM ei osumia löytynyt! Nyt sain vinkin ja kaivoin käsiini painetun ennakko-ohjelman josta löytyykin 8h kurssi otsikkona 'Tutkimustiedon kriittinen arviointi'. Sisältö vaikuttaa erittäin lupaavalta ja alla oleva tuore vinkki verkkoaineistoista voisi olla po. kurssin kävijöille hyödyksi EBM:n soveltamiseen työpaikoilla.





Jos niukkaan koulutustarjontaan on  syynä se, että meillä on osaavia EBM-metodien kouluttajia niukasti, niin kannattaa panna merkille,  että EU-rahoitteinen Leonardo da Vinci –projekti EU-EBM Unity Project  on jo pari vuotta sitten tuottanut kattavan koulutusmateriaalin nimenomaan EBM-opettajia varten (lisäksi mukana on monipuolinen oppimateriaali myös kliinikkoa varten.


Kyseinen kurssi perustuu multimediavideoihin ja soveltuu modulaarisena mukavasti myös kiireisen kliinikko-opettajan käyttöön pieninä suupaloina  opiskeltavaksi. Tuoreessa julkaisussa*   on kyseisen materiaalin osoitettu kehittävän kokeneidenkin EBM-opettajien tietotaitoja.  Lisäpontta sen hyödyntämiseen luulisi antavan tosiasia, että se on vapaasti ja ilman kustannuksia käytettävissä?

*How to confidently teach EBM on foot: development and evaluation of a web-based e-learning course

Evid Based Med. 2012 Aug 4

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Lääkäri, tästä kirjasta opit kriittistä lukutaitoa



Uuden tutkimustiedon laadun arviointitaidot ovat yhä tarpeen aikaansa seuraavalle ammattilaiselle.  Uusia ja ajoittain peräti ’mullistavia’ hoitotuloksia tarjoillaan meille liukuhihnalla netissä, lääkemarkkinoinnissa ja alan lehdissäkin.

Otsikon innostamana tartuin kirjaan ”How to Read a Paper”,  jonka kirjoittaja on professori Trisha Greenhalgh*.   Kirjasta (220 s) on meneillään jo neljäs painos mikä ei ole yllätys kun sisältö täyttää selvästi ns. 4H –lukukriteerit (hyödyllistä, havainnollista, helppolukuista, hauskaa).  Siinäpä huippusaavutus kun kirjan otsikon sisältökuvaus ennakoi rutikuivaa lukuelämystä: ’the basics of evidence based medicine’. 

   




Kirjasta saa nopeasti eväitä keinoiksi,  joilla tunnistaa tutkimuspaperien heikkouksia ja vahvuuksia, tulkinnanvaraisuuksia ja kyseenalaisia tuloksia. Kirjassa on toki omat rajoituksensa (sisällöstä saa etsimällä etsiä laskukaavoja tai yhtälöitä), mutta se inspiroi ja avaa silmiä tehokkaasti.

Prof. Greenhalgh kirjoittaa reipasotteisesti, vai mitä olet miltä tästä tylytyksestä jonka kohteena ovat tutkimusten metodiset heikkoudet:  ”Strictly speaking, if you are going to trash a paper, you should do so before you even look at the results”.
 
Kontrolloituja hoitotutkimuksia (RCT) lähes kaikissa käänteissä vaativille puritaaneille taas on tarjolla kiintoisaa tekstiä tilanteista, joissa RCT on todella tarpeen– mutta myös tilanteista, joissa niistä on silkkaa haittaa.


Ohessa vielä (vapaasti käännetty) pieni ote eräästä kirjan monista silmiäavaavista taulukoista. Aiheena ovat tutkimusten tilastolliset savuverhot ja sumutukset "10 Best ways to cheat on statistical tests when writing up results".



* Professor of Primary Health Care, University of London

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Putosikos Cochrane –taidoilta pohjaa taas alta pois?



”Ai, ai, ai – voi, voi, voi” parahtaa moni tiedonhakija kun tietokannan käyttöliittymän uudistus vaatii uutta tietotaitoa taas kerran.  Nyt on Cochrane –kirjastossa (CLIB) siirrytty monet osin uudenoloiseen näkymään.  Tässä sitä ollaan sekaisin kuin kompassineula pohjoisnavalla. 

Monet loppukäyttäjät lienevät uupuneita muutosmyllyn polkemiseen mutta  kehitys vaan kehittyy. Ja toki tuohan CLIBin uudistus  kiistatta kaivattuja parannuksia tiedonhakuun.




Eräitä uusia ominaisuuksia:

  • PubMedista tuttu AutoSuggest nopeuttaa hakutermin määrittelyä
  • Hakutulosten listaus ja visuaaliset symbolit on täysin uusittu
  • Tehtyjen hakujen kertymän ’History’ on korvattu Search Manager -toiminnolla
  • Lukuisia ToolTip –näyttöön perustuvia opasteita (vie hiiri kohdalle > näet opastetekstin)



Kehitä tietokantataitoja verkkokurssilla, jolla myös uusi CLIB on mukana




Lääkäriseura Duodecimin verkkokurssi ’Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö’ sisältää Terveysportin ohella rautaisannoksen EBM-tiedonhakua niin CLIB:ssa kuin PubMed:ssa. Lisäksi mukana on melkoinen kattaus lääketieteellisen uutuusvalvonnan työkaluja. Kurssin harjoitustehtävät panevat oppijan aitoihin  käytännön hommiin jotta ns. kädentaidot kehittyvät konkreettisesti. Kurssi sopii hyvin kaikille lääketieteen erikoisaloille (14h; hallinnon koulutus).

 
Site Meter