Kevätsiivous tuntuu olevan hillittömän suosittua monissa keskeisissä akateemisissa hakupalveluissa. Myös Google pisti äsken oman tiedehakupalvelunsa Scholarin uusiksi. Nyt mukana on käteviä pikarajauksia, joilla voi jo tehtyä hakua kurittaa ja antaa kenkää turhalle sälälle. Google antoi samalla kalossia palvelussa roikkuneelle Beta –logolle, eli nyt on sitten ilmeisesti tarjolla ns. kypsä tietokantatuote kansan toljoteltavaksi.
”Mutta eihän näitä ehdi opiskella…” tuskaillaan takuuvarmasti. Niinhän me kaikki koetamme, käydään torjuntataistelua uudistuksia vastaan. Mutta torjunta ei taida tepsiä.
Koetinpa osaltani lievittää tuskaa ajantasaisella videolla, josta lääketieteilijä (tai miksei muukin tiedeinfon hakija) napsii keskeiset toiminnot parissa minuutissa:
sunnuntai 27. toukokuuta 2012
Kevät toi uuden Google Scholarin ilman Betaa
Tunnisteet:
google,
medline,
scholar,
tietohaku,
tietokannat
lauantai 19. toukokuuta 2012
Hämmentävätkö PubMedin hakurajaukset?
Viime viikolla PubMed pisti taas systeemejä uusiksi. Jotta voi hallita PubMedin lumivyörymäisen suuria hakusaaliita ovat tuikitarpeellisia olleet rajaukset (ns. Limits). Nyt ne on ristitty filttereiksi (suodattimiksi) ja siirretty vasempaan palstaan (ennen olivat omassa näkymässään) hakutuloksen kanssa yhteiseen näkymään.
Joo, ovathan ne toki heti tarjolla, mutta toteutus on mielestäni raakile. Tarjolla on toiminto, jolla voi räätälöidä vasempaan palstaan näkyville haluamansa filtterit (hakurajauksia on tarjolla hengästyttävän paljon). Mutta se on kökköä, että kesken sessionkin PubMed haluaa muutella tekemiäni rajausasetuksia. Vielä oudompaa on, että ei edes oman käyttäjätilin puitteissa pääse em. rajauksia kustoimoimaan. Ainakaan en sellaista toimintoa löydä.
No niin, PubMed on sellainen goljatti, että turha ininä auta mitään. Sen kanssa vaan pitää koettaa tulla toimeen.
Joo, ovathan ne toki heti tarjolla, mutta toteutus on mielestäni raakile. Tarjolla on toiminto, jolla voi räätälöidä vasempaan palstaan näkyville haluamansa filtterit (hakurajauksia on tarjolla hengästyttävän paljon). Mutta se on kökköä, että kesken sessionkin PubMed haluaa muutella tekemiäni rajausasetuksia. Vielä oudompaa on, että ei edes oman käyttäjätilin puitteissa pääse em. rajauksia kustoimoimaan. Ainakaan en sellaista toimintoa löydä.
No niin, PubMed on sellainen goljatti, että turha ininä auta mitään. Sen kanssa vaan pitää koettaa tulla toimeen.
Tunnisteet:
Pubmed tiedonhaku tietokannat käyttöliittymä
lauantai 12. toukokuuta 2012
Ota tämä avuksi soveltaaksesi hoitosuositusta tiettyyn potilaaseen
Käypä hoito –suositukset ovat laajoja tietopaketteja. Niiden soveltaminen potilastyössä on vaikeaa kun aina on hoppu ja kiire.
Apuna tähän pulmaan ovat KH-suosituksien sisältämät vuorovaikutteiset (interaktiiviset) kaaviot. Joko käytät niitä? Ne avustavat yksittäisen potilaan hoidossa, tässä esimerkkinä diabetes:
Minuutissa opit hoitokaavion hyödyntämisen klikkaamalla alla olevaa opastevideon kuvaa. En laittanut siihen selostusta jotta voit hyödyntää sitä heti vaikka kaiuttimia ei olisikaan käytettävissä:
Kaavioita löytyy myös aikuisten ylipainon ja muistisairauksien osalta. Käypä hoito –toimituksesta kertoivat, että pyrkimys on tuottaa lisää vastaavia selkeitä ohjeita, jotka kiteyttävät laajojen hoitosuosituksen ydinkohtia. Kuulostaa hyvältä, eikö totta?
Apuna tähän pulmaan ovat KH-suosituksien sisältämät vuorovaikutteiset (interaktiiviset) kaaviot. Joko käytät niitä? Ne avustavat yksittäisen potilaan hoidossa, tässä esimerkkinä diabetes:
Minuutissa opit hoitokaavion hyödyntämisen klikkaamalla alla olevaa opastevideon kuvaa. En laittanut siihen selostusta jotta voit hyödyntää sitä heti vaikka kaiuttimia ei olisikaan käytettävissä:
Kaavioita löytyy myös aikuisten ylipainon ja muistisairauksien osalta. Käypä hoito –toimituksesta kertoivat, että pyrkimys on tuottaa lisää vastaavia selkeitä ohjeita, jotka kiteyttävät laajojen hoitosuosituksen ydinkohtia. Kuulostaa hyvältä, eikö totta?
Tunnisteet:
Käypä hoito,
lääkäri,
potilastyö,
tietokanta
keskiviikko 2. toukokuuta 2012
AvoHILMO ja SPAT - olisiko henkilöstökoulutus tarpeen?
Parhaillaan ajankohtainen AvoHILMOn käyttöönotto terveyskeskuksissa on iso prosessi, jossa hyödynnetään mm. SPAT-koodeja. SPAT on perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus, jolla kuvataan palvelutapahtumien sisältöä, toimintoja ja jatkohoitoa. Juuri ennen vappua THL:lta ilmestyi uusi julkaisu tästä aiheesta: AvoHilmo, määrittelyt ja ohjeistus (64 s.).
Myös motivointi on tärkeää. Mitä lääkärit ja hoitajat arvostavat työssään? Veikkanpa, että tilastotiedon tuottaminen koodeilla jää kauas kärjestä suosikkilistalla ”Näistä asioista tykkään työssäni eniten”… Siinäpä osaltaan on motivointihaastetta! Hyvä koulutus voi taustoittaa henkilöstölle tämän hankkeen tuottamat hyödyt myös paikallisella tasolla.
Kaikki tiedämme, että tilastot ovat hyödyllistä vain jos ne pohjautuvat
laadukkaaseen informaatioon. AvoHILMOn datan laatuvastaavia ovat tuhannet perusterveydenhuollon
lääkärit ja hoitajat sekä suun terveydenhuolto.
Vältetään GIGO
(garbage in, garbage out)
On melkoinen kvanttihyppy saada henkilöstö osaavasti
käyttämään mm. SPAT –koodeja (350 kpl).
Laaturiski lienee olemassa jos käyttötaidot
ovat hatarat. 'Oho, jotakin sinne on pakko nyt syöttää, laitetaan nyt vaikka tuo koodi’.
Päivittäisen työkiireen takia varsinaisessa potilastyössä pitää olla koko ajan tehokas ja aikansaapa. Mikäli AvoHILMOn ja SPAT
-koodien määrittely ei ole osaavaa ja käyttö sujuvaa voi tuloksena olla laatupulman
lahottamaa dataa.
Kuka kouluttaa? Riittääkö opaskirja?
”Määrittelyt ja ohjeistukset” -julkaisussa on kovin niukasti tietoa tai
ohjeita tarvittavasta henkilöstökoulutuksesta ja itse koodausten suorittamisestakin siinä on vain niukasti tietoa. Muutkaan saatavilla olevat oheismateriaalit ole järin kattavia käytännön tarpeita ajatellen. Mutta eikö näin isossa hankkeessa kannattaisi varmistaa tuotettavan informaation
laadukkuus henkilöstön
riittävällä kouluttamisella?
Mikä tahansa tiedottamissävytteinen koulutus ei ole tepsivä ratkaisu. Tutkimuksissa on jo aiemmin osoitettu, että terveydenhuollossa luentomuotoinen täydennyskoulutus tuottaa varsin vähän tulosta*. Niin lienee tässäkin tapauksessa; vaatiihan informaation koodaus perustietämystä ja myös soveltavia taitoja. Ja sellaisia ei omaksu kuin harjoittelemalla - ja tekemällä virheitä, joista oppii kun samalla saa ohjausta ja opastusta. Virheet on parasta tehdä koulutuksessa eikä arkisessa työssä tuottaen samalla heikkolaatuista dataa.
Mikä tahansa tiedottamissävytteinen koulutus ei ole tepsivä ratkaisu. Tutkimuksissa on jo aiemmin osoitettu, että terveydenhuollossa luentomuotoinen täydennyskoulutus tuottaa varsin vähän tulosta*. Niin lienee tässäkin tapauksessa; vaatiihan informaation koodaus perustietämystä ja myös soveltavia taitoja. Ja sellaisia ei omaksu kuin harjoittelemalla - ja tekemällä virheitä, joista oppii kun samalla saa ohjausta ja opastusta. Virheet on parasta tehdä koulutuksessa eikä arkisessa työssä tuottaen samalla heikkolaatuista dataa.
Myös motivointi on tärkeää. Mitä lääkärit ja hoitajat arvostavat työssään? Veikkanpa, että tilastotiedon tuottaminen koodeilla jää kauas kärjestä suosikkilistalla ”Näistä asioista tykkään työssäni eniten”… Siinäpä osaltaan on motivointihaastetta! Hyvä koulutus voi taustoittaa henkilöstölle tämän hankkeen tuottamat hyödyt myös paikallisella tasolla.
Olkaamme moderneja!
Kyseessä on nähdäkseni koulutustarve, jonka toteutusta ei kannattaisi
laskea tiedotteiden ja infotilaisuuksien varaan. Sen sijaan olisi käytettävä aktivoivia
koulutusmenetelmiä, jotka antavat käyttötietoja ja -taitoja. Miten? Luento ei
siis oikein tepsi ja PC-luokkakoulutukseen resurssit tuskin riittävät. Ratkaisuna voisi olla verkkoperustainen
koulutus. Ai miksi? Katsotaanpa
taulukosta:
Siinä perusteita miksi tämän aiheen koulutusta ei kannata jättää passiiviluentojen ja ohjemonisteiden varaan. Koulutuksen tulisikin (1) edistää asian tietosisällön omaksumista, (2) motivoida henkilöstö havainnollistamalla saavutettavat paikalliset ja valtakunnalliset hyödyt ja (3)
opettaa arkityössä tarpeelliset konkreettiset käyttötaidot antamalla tilaisuus harjoittelemiseen ja virheiden tekemiseen sekä antaa suoritteesta palautetta, joka edistää oikeellisia menettelytapoja.
Edellä siis en käsittele tietojärjestelmien käytön koulutustarvetta, joka opastaa kuinka toiminta tapahtuu teknisesti (eli millä tavalla viisaasti valitut koodit syötetään systeemiin). Näiden kahden osa-alueen integroiminen yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi olisi luonnollisesti erittäin suotavaa.
Edellä siis en käsittele tietojärjestelmien käytön koulutustarvetta, joka opastaa kuinka toiminta tapahtuu teknisesti (eli millä tavalla viisaasti valitut koodit syötetään systeemiin). Näiden kahden osa-alueen integroiminen yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi olisi luonnollisesti erittäin suotavaa.
Nähtävästi tarvitaan toimia, jotka tuottavat laadukasta ja
tuloksellista koulutusta. Kuka ottaisi ensimmäisen askeleen?
Linkki THL:n oppaaseen
Linkki THL:n oppaaseen
*
Forsetlund L, Bjørndal A, Rashidian A ym: Continuing education meetings and
workshops: effects on professional practice and health care outcomes. Cochrane
Database Syst Rev. 2009 Apr 15;(2):CD003030.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)