AvoHILMO ja SPAT - olisiko henkilöstökoulutus tarpeen?

Parhaillaan ajankohtainen AvoHILMOn käyttöönotto terveyskeskuksissa on iso prosessi, jossa hyödynnetään mm. SPAT-koodeja.  SPAT on perusterveydenhuollon avohoidon toimintoluokitus, jolla kuvataan palvelutapahtumien sisältöä, toimintoja ja jatkohoitoa. Juuri ennen vappua THL:lta ilmestyi  uusi julkaisu  tästä aiheesta: AvoHilmo, määrittelyt ja ohjeistus (64 s.).

Kaikki tiedämme, että tilastot ovat hyödyllistä vain jos ne pohjautuvat laadukkaaseen informaatioon. AvoHILMOn datan laatuvastaavia ovat tuhannet perusterveydenhuollon lääkärit ja hoitajat sekä suun terveydenhuolto.

Vältetään GIGO  (garbage in, garbage out) 

On melkoinen kvanttihyppy saada henkilöstö osaavasti käyttämään mm. SPAT –koodeja (350 kpl).  Laaturiski  lienee olemassa jos käyttötaidot ovat  hatarat. 'Oho, jotakin sinne on pakko nyt syöttää, laitetaan nyt vaikka tuo koodi’.  

 

Päivittäisen työkiireen takia varsinaisessa potilastyössä pitää olla koko ajan tehokas ja aikansaapa.   Mikäli AvoHILMOn ja SPAT -koodien määrittely ei ole osaavaa ja käyttö sujuvaa voi tuloksena olla laatupulman lahottamaa dataa. 

Kuka kouluttaa?  Riittääkö opaskirja?

”Määrittelyt ja ohjeistukset” -julkaisussa on kovin niukasti tietoa tai ohjeita tarvittavasta henkilöstökoulutuksesta ja   itse koodausten suorittamisestakin siinä on vain niukasti tietoa.  Muutkaan saatavilla olevat oheismateriaalit ole järin kattavia käytännön tarpeita ajatellen. Mutta eikö näin isossa hankkeessa kannattaisi varmistaa tuotettavan informaation laadukkuus henkilöstön riittävällä kouluttamisella?
Mikä tahansa tiedottamissävytteinen koulutus ei ole tepsivä ratkaisu. Tutkimuksissa on jo aiemmin osoitettu, että terveydenhuollossa luentomuotoinen täydennyskoulutus tuottaa varsin vähän tulosta*.  Niin lienee tässäkin tapauksessa; vaatiihan informaation koodaus perustietämystä ja myös soveltavia taitoja.  Ja sellaisia ei omaksu kuin harjoittelemalla  - ja tekemällä virheitä, joista oppii kun samalla saa ohjausta ja opastusta. Virheet on parasta tehdä koulutuksessa eikä arkisessa työssä tuottaen samalla heikkolaatuista dataa.

Myös motivointi on tärkeää. Mitä lääkärit ja hoitajat arvostavat työssään? Veikkanpa, että tilastotiedon tuottaminen koodeilla jää kauas kärjestä suosikkilistalla  ”Näistä asioista tykkään työssäni eniten”…   Siinäpä osaltaan on motivointihaastetta! Hyvä koulutus voi taustoittaa henkilöstölle tämän hankkeen tuottamat hyödyt myös paikallisella tasolla.

Olkaamme moderneja!

Kyseessä on nähdäkseni koulutustarve, jonka toteutusta ei kannattaisi laskea tiedotteiden ja infotilaisuuksien  varaan. Sen sijaan olisi käytettävä aktivoivia koulutusmenetelmiä, jotka antavat käyttötietoja ja -taitoja.  Miten? Luento  ei siis oikein tepsi ja PC-luokkakoulutukseen resurssit tuskin riittävät.  Ratkaisuna voisi olla verkkoperustainen koulutus.  Ai miksi? Katsotaanpa taulukosta:

Siinä perusteita miksi tämän aiheen koulutusta ei kannata jättää passiiviluentojen ja ohjemonisteiden varaan. Koulutuksen tulisikin (1) edistää asian tietosisällön omaksumista,  (2) motivoida henkilöstö havainnollistamalla saavutettavat paikalliset ja valtakunnalliset hyödyt  ja  (3) opettaa arkityössä tarpeelliset konkreettiset käyttötaidot antamalla tilaisuus harjoittelemiseen ja virheiden tekemiseen sekä antaa suoritteesta palautetta, joka edistää oikeellisia menettelytapoja.
Edellä siis en käsittele tietojärjestelmien käytön koulutustarvetta, joka opastaa kuinka toiminta tapahtuu teknisesti (eli millä tavalla viisaasti valitut koodit syötetään systeemiin).  Näiden kahden osa-alueen integroiminen yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi olisi luonnollisesti erittäin suotavaa.

Nähtävästi tarvitaan toimia, jotka tuottavat laadukasta ja tuloksellista koulutusta. Kuka ottaisi ensimmäisen askeleen?



Linkki THL:n oppaaseen

* Forsetlund L, Bjørndal A, Rashidian A ym: Continuing education meetings and workshops: effects on professional practice and health care outcomes. Cochrane Database Syst Rev. 2009 Apr 15;(2):CD003030.