sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Saat aikaan vain jos teet viime tingassa? Kuulostaako hyvältä vai pahalta?

Moni soveltaa töihinsä 'viime tingan' aksioomaa ja sen avulla kohdistaa työsuoritteiden ajoitukset. Mutta onko tuon viime tingan käyttö hyväksi jos tarkastellaan oppimiskokemusta henkilöstökoulutuksessa?  Se näet ei ole mitä tahansa toimintaa työssä, vaan prosessi joka kehittää työntekijän tietoja ja taitoja. Oppimistuloksia selvittävissä tutkimuksissahan oppijan autonomisuus ja itsesäätelyn mahdollisuus on  osoitettu ennakoivan hyvää lopputulosta -  ja pakkotahtisuus taas on silkkaa myrkkyä.


 Olisiko mahdollista, että oppijan kokema kiire ja aikapaine  a’la viime tinka aiheuttavat kitkerää sivumakua oppimiskokemukselle?

Tehtiinpä tämän asian selvittämiseksi kenttäkoe.  Avuksi otettiin verkkokurssi, jolla lääkärit ja hoitohenkilöstö (yht. 160 kurssilaista) omaksuvat Terveysportin tehokäyttötaitoja. Kurssin kestoksi sovittiin  tavanomaista pitempi jakso (3 kk) ja kiinnostuksen kohteena olivat ne jotka suorittivat kurssin viime tingassa. Koeasetelmassa verrattiin viimeisen kuukauden aikana verkkokurssin suorittaneiden kokemaa ajanhallinnan onnistumista niihin, jotka hoitivat hommansa jo hyvissä ajoin.

  • Hyvissä ajoin kurssin suorittaneista suurempi osa koki, että 'Aikaa oli riittävästi opiskeluun'  ja ero viimeisen kuukauden aikana suorittaneisiin oli 2.5 –kertainen. 

  • Samoin suurempi osa hyvissä ajoin suorittaneista koki, että 'Tilaisuus opiskeluun järjestyi joustavasti'  ja tässäkin ero viimeisen kuukauden aikana suorittaneisiin oli 2.5 –kertainen. 

Tulos oli samanlainen lääkärien ja hoitohenkilöstön keskuudessa. Ajanhallintapulmia kannattaa henkilöstökoulutuksen verkkokursseilla pyrkiä aktiivisesti ehkäisemään saamalla koulutettavat ajoissa liikkeelle tiedotuksen ja motivoinnin keinoin. Tällä voidaan varmistaa joustovaraa oppijan ajanhallintaan. Erityisen suositeltava motivoija on jokin porkkana, joiden tepsivyys on tunnetusti omaa luokkaansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

 
Site Meter