Hyödyllinen tietotulva työterveyshuollossa - otetaanko siitä hyöty irti?

Terveysportin tietokantoja saatetaan käyttää vajavaisesti, tästä olen aiemmin raportoinut tässä blogissa ja myös Duodecim-lehdessä kirjoituksessa  ”Vajaakäyttö vaivaa Terveysporttia”.
Myös työterveyshuollossa Terveysportin vajaakäyttö voi olla pulma, oli sitten kyse sairaanhoidosta tai työterveyshuollon lakisääteisestä toiminnasta.

Eivätkä Terveysportin tietokannat edes ole työterveyshuollossa kaikki kaikessa.  Ei sinne päinkään.  Monet muut tietokannat sisältävät runsaasti tärkeää ajantasaista  työlääketieteellistä tietoa mm. altisteista, määräyksistä, käytännöistä.
 

Kuinka tietokantoja osataan käyttää?  - Mittaustuloksia

Tämä tehtiin osaamiskartoituksella, joka perustuu arkityön potilastilanteisiin (12 kpl). Mittaus tehtiin viidessä suurehkossa työterveyspalveluorganisaatiossa (75 työterveyslääkäriä, 130 työterveyshoitajaa). Tulokset osoittivat tietokantojen käyttövalmiuksien kehittämistarvetta molemmilla ammattiryhmillä. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ei hyödynnä työssään potilasneuvonnan tietolähteinä Terveyskirjastoa tai Terveysportin integroituja potilasohjeita ja vain 10% vastaajista hyödyntää TUKES:n kemikaaliturvallisuuden tietokantaa  työssään.

Pahimmillaan tilanne on se, että ajantasaista informaatiota tarjoavia tietokantoja käytetään liian vähän ja organisaation intraan tuotetaan omia dokumentteja tyydyttämään tietotarpeita. Ja tämä saattaa olla suoranaista myrkkyä resurssien järkevälle käytölle, vrt oheiset laatutekijät.

  

Take-home-message: myös työterveyshuollossa kannattaa laaja-alaisesti hyödyntää tietokantoja ja omassa intrassa kannattaa jakaa vain välttämättömin. Lisäksi lääkärit ja hoitajat  tulee luonnollisesti valmentaa osaaviksi tietokantojen käyttäjiksi.