perjantai 12. joulukuuta 2014

MEDLINE, tablet ja uudet taidot

Mobiililaitteiden yleistyminen jatkuu. Järkälemäisen MEDLINEn hakuja on voinut jo pitempään tehdä mobiilisti, joko älypuhelimella tai tablet –laitteilla.  Myös MEDLINEn ja Pubmedin taustalla toimiva NLM on jo aika pitkään tarjonnut PubMedin kotisivulla Mobile –vaihtoehtoa. Mutta sen käytettävyys ei ole kovin kaksinen, eikä saman tahon tuottamassa tablet –sovelluksessa PubMed4hh  ole siinäkään kovin paljon toiminnallista lisäarvoa kun sen käyttöliittymäkin on varsin jähmeä. 
















Nyt kokeilin sovellusta Unbound MEDLINE ja sen käytettävyys on hyvä ja hakutoiminnot ovat kiitettävän monipuoliset.  Saatavana ainakin iPad ja Android –versioina.  Alla näkymä perustoiminnoista. Lisäksi mukana erittäin kiintoisa graafinen analyysityökalu kirjallisuusviitteistä ja niiden viittaustiedoista. 





Miten opit uusia tietohallintataitoja? Ratkaisuna Lääkäripäivät 2015 

Kurssillamme opit myös MEDLINEn monipuolisen hyödyntämisen ja siten saat eniten irti myös mobiilista tiedonhausta. Kurssilla opit monta lääketieteellisen tiedonhallinnan tuoretta taitoa. 




Kurssi on 220M Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun ja sen luennot järjestetään puolipäiväkurssina to 8.1.2015 iltapäivällä. Lisätietoa kurssin linkistä

maanantai 24. marraskuuta 2014

Lääkäripäivät 2015: uusin taito tiedonhallintaan

Osaamiskartoituksissa on havaittu että jopa puolet Terveysportin hyötyominaisuuksista saattaa olla lääkärille tuntemattomia. Puhumattakaan uusimman ammattitiedon seuraamisesta  yksilöllisesti räätälöitävissä olevien menetelmien avulla tai tuoreimman EBM-tiedon hakutekniikoista.

Opetusta ’kädestä pitäen’ .... tai oikeastaan ’hiirestä pitäen’

Lääkäripäivien 2015 tehokurssi valmentaa em. taitojen osaajaksi. Kurssi Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun perustuu luentoja ja multimediaa sisältävään monimuoto-opetukseen, jossa oppija pääsee verkossa aktiivisesti ratkomaan mm. potilastapauksia. Opetusmenetelmät perehdyttävät kädestä pitäen tietokantojen käyttötekniikkaan kaikkine hiirimanöveereineen ja leikepöytäoperaatioineen. Oma mobiililaitetta (esim. iPad, muu tablet-laite tai kohtalaisen ison näytön älypuhelin)  voi luentoharjoituksien  suorittamisessa hyödyntää joten se kannattaa ottaa mukaan ja akku ladattuna... Opettajina toimivat Duodecimin tietohallintopäällikkö Leena Lodenius ja allekirjoittanut. 

Kurssin käyttämä multimediatekniikka on saanut hyvin myönteisen palautteen mm. Duodecimin kurssilla ’Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö’. Sen suorittaneista on nimittäin 90% valmiita suosittelemaan tuota multimediaan perustuvaa koulutusta kollegoilleen.

Tyypillisiä tietotarpeita, joiden ratkaiseminen on osa lääkärin ammattitaitoa: 



Kurssi on 220M Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun ja sen luennot järjestetään puolipäiväkurssina to 8.1.2015 iltapäivällä. Lisätietoa kurssin linkistä

maanantai 17. marraskuuta 2014

Lääketieto otti aimo harppauksen Terveysportissa

Lääketietoa tarvitaan potilastyössä jatkuvasti, oli kyseessä sitten lääkäri, hoitaja tai hammaslääkäri.  Eikä pelkästään lääketietoa vaan myös lääketurvallisuuden tietoa.

Nyt tiedon hyödynnettävyys on edistynyt merkittävästi kun Duodecim Lääketietokanta on uudistunut perusteellisesti. Siinä yhdistyvät Terveysportin lääketurvallisuuden tietokannat  eheäksi kokonaisuudeksi kiitettävän saumattomasti lääkevalmisteita koskevan tiedon kanssa.  Ilmeinen edistysaskel.

Uusittu käyttöliittymä tekee hakutoiminnon nopeammaksi ja hakutulosten esillepano varmistaa, että lääketurvallisuuden informaatio uselta eri osa-alueelta tulee otetuksi huomioon. Myös lääketieto koskien lasten ja imeväisten hoitoa täydentää kokonaisuutta, samoin liikenneturvallisuustekijät.



Miten organisaatiot sitten varmistavat, että hyödyntäminen  toteutuu niin lääkärien, hoitohenkilöstön tai hammaslääkärien joukossa?  Vai perustuuko tiedonhallinta valistuneiden arvausten menetelmään? 

Eikä ammattilaistason käyttö ole ainoastaan lääketurvallisuutta, vaan myös tehokasta tiedonhallintaa mitä erilaisimmissa tilanteissa. Juju on siinä että taito on oltava hyppysissä valmiiksi. Jo valmiiksi kiireinen aikataulu ja kompuroiva tiedonhaku ovat kurja yhdistelmä - niin potilaalle kuin ammattilaiselle itselleen. Asiansa osaava ratkaisee ketterästi lääketiedonhaun  vaikkapa oheisten arkisten perustarpeiden ilmetessä: 









Miten teidän organisaatiossanne osaavuus on varmistettu?








sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Miten käy tuottavuudelle jos 50% henkilöstöstä ei osaa?

Terveydenhuollon henkilöstön tiedonhallinnan osaamiskartoituksista olen aiemmin raportoitunut tässä blogissa tuloksia että tietotekniikan perustaidoissa on selviä puutteita. Vajaataitoisuutta on siinä määrin, että se heijastunee myös työn tuottavuuteen. Siihen ei olisi enää varaa?

Viimeisimpien 2013-2014 osaamiskartoitusten ( 12 eri organisaatiota, vastaajia yhteensä 1108 henkilöä) valossa tilanne ei ole juuri kehittynyt ja tulokset ovat olleet lähes kaikissa organisaatioissa samansuuntaiset - ja ennallaan.

Kartoituksissa on siis pyydetty vastaajia arvioimaan ovatko eri it-tekniikat hallussa ja käyttääkö niitä työssään. Esimerkiksi osatulosteiden hallinta, useiden selainikkunoiden käyttötekniikka ja Windowsin leikepöydän käyttö on edelleen tuntematon noin puolelle vastaajista ja työssä niitä hyödyntää vain 20-30% vastaajista.

Kehittämistarpeet ovat edelleen tosiasia niin sairaanhoitajilla, työterveyshoitajilla, hammaslääkäreillä – ja myös lääkäreillä, vaikka heillä tulokset ovatkin muita paremmat.

Huomaa, että edellä oli puhe ainoastaan tietotekniikan perustaidoista. Ammattilaistason kattavat tiedot ja sujuva käyttötaito Terveysportin kymmenien tietokantojen parissa on vielä luku sinänsä.

Taitojen kehittämiseen voi käyttää tuloksekkaasti verkkokoulutusta,  jossa valmennus perustuu multimediaan - esimerkkinä video ’Tehokas tietotyöskentely työasemassa’ (4:42).  Soveltuu myös iPad yms laitteella katsottavaksi.  Alla kuvakaappauksia videon teemoista.












sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Opi uutta mobiilisti – ja ihan oikeesti


Verkkoperustaisen  koulutuksen ässäkorttina lätkäistään usein pöytään ajasta ja paikasta riippumaton opiskelutilaisuus. Käytännössä moni verkkokurssi on silti edelleen sidoksissa PC-työasemaan - työssä tai kotona. Harvat näet kantavat mukanaan lisäkiloina laptop-PC:tä, joka toki toisi lisämahdollisuuksia.
Mutta maailma muuttuu ja nyt hyvin monilla on laukussa iPad tai muu tablet-laite.  Sepä hyvä uutinen!














Nyt Duodecimin verkkokurssia ’Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö’ (LTOK) voi näet hyödyntää sujuvasti mobiililaitteella eli siis tablet/iPad sopii hyvin opiskeluvälineeksi.














Suuri plussa mobiilioppijalle on se, että LTOK-kurssimateriaalit ovat modulaarisia.  Sisältö koostuu 2-4 minuutin multimediaesityksistä eikä oppija päädy lukemaan ruudulta pelkkiä tekstisisältöjä. Nehän saattavat pahimmillaan olla pelkkiä PowerPointista verkkokurssille siirrettyjä luentoslidemaratooneja.
Kurssin modulaarisuus takaa sen, että myös lyhyet 5-10 minuutin opiskelutuokiot tuottavat tulosta. Ota tabletlaite & kuulokkeet mukaasi ja opiskelet ketterästi niin kahvilassa, junassa, aulassa, kirjastossa ja lukemattomissa muissakin tilanteissa.

Puhumattakaan siitä, että LTOK-kurssilainen saa kaikki sen multimedia-aineistot omana käsikirjastonaan käyttöönsä vuoden ajaksi. Näppärä mobiili hakuteos.

Kurssilla oppii tietotaidon vaikkapa käytännön lääketurvallisuuteen: ’Voiko salbutamoliin yhdistää atsitromysiinin vai suureneeko haittariski QT-ajan osalta?’ tai  ’Miten löydän laktoosittomat amlodipiinivalmisteet?’ tai uuden tiedon seurantaan: 'Tilaan sähköpostiini koosteen kaikista tuoreista RCT-tutkimuksista, jotka käsittelevät hypertensiota'.

Toimin kurssin vastaavana verkko-opettajana, toteutus Lääkäriseura Duodecimin ja Medupron yhteistyönä.

Linkki Duodecimin koulutussivulle LTOK-verkkokurssin infoon ja ilmoittautumiseen

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Tehokoulutusta iPadin avulla

iPad on perin helppokäyttöinen.  Mutta älä juutu sen viihdekäyttötapojen viettelyksiin. iPadilla olisi paljon annettavaa mm. lääkärien täydennyskoulutukseen - kun mahdollisuuksiin perehtyy.  

Uusia toteutuksia – uusia Apps’eja -  uusia ideoita.  iPadiin on tarjolla sovelluksia (’appseja’), joiden käyttömahdollisuuksissa tuntuu vain taivas olevan  kattona. Tässä esimerkki, joka soveltuu moneen työskentelymalliin organisaation sisäisessä henkilöstökoulutuksessa tai varsinaisissa koulutustapahtumissa.

Laita yksilöt tai työparit töihin – tuotosten purku tehdään havainnollisesti 

Ilmainen Baiboard (BB) mahdollistaa tehtävien havainnollisen työstämisen yhdessä.  BB perustuu ’kokoukseen’, johon jokainen läsnäolija osallistuu.  ’Kokousta’ ja sen aineistoja voivat kaikki muokata, tuottaa lisää sisältöä kirjoittamalla,  piirtämällä tms.  Esimerkkinä vaikkapa EKG:n tulkinnan työpaja: 

BB-kokouksen kullakin sivulla on yksi EKG/potilastapaus, johon työpari voi tehdä merkintöjä tulkinnasta ja asettaa diagnoosin yms.

Työpari voi pyytää opettajalta apua ratkaisemisessa joko perinteisellä tavalla, mutta  on myös mahdollista että opettaja kirjaa työparin sivulle ohjeita yms jaetun sähköisen dokumentin puitteissa. 

























Purkuvaiheessa käydään kaikki yhdessä kukin potilastapaus läpi, edetään sivu sivulta opettajan johdolla.  Kaikki näkevät yksityiskohtaisesti kunkin tapauksen,  ja opettaja voi piirroksilla tms selventää ratkaisua. 














Kukin oppija saa siten vielä tiedostona talteen kaikkien tapausten ratkaisut myöhemminkin hyödynnettäväksi. 
Tuotin lyhyen videon Baiboardin periaatteista (ei selostusta, toimii myös iPadissa).


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Verkko-opiskelun ajantarve – tietääkö opettaja vai opiskelija?

Verkkokoulutuksen ajantarpeesta on oppijan saatava tietää jo etukäteen. Näyttöruudun takanahan voi olla vaikka mitä työlästä ja aikaavievää.   Ja toisaalta opettajakaan ei välttämättä voi olla varma paljonko aikaa tarvitaan ellei asiaa jotenkin selvitetä.

Mittasin  asiaa kenttäkokeella, jonka tulokset juuri raportoin AMEE:n kongressissa  (AMEE  =  International Association For Medical Education). Tässä hieman tietoa tuloksista.

Runsaat sata kolmannen vuoden kandia opiskelilivat lääketieteellisen informatiikan verkkokurssilla Moodlessa ja ilmoittivat sen päätteeksi oman arvionsa paljonka aikaa kului. Vastaava objektiivinen tieto  kerättiin Moodlen lokista ja näin päästiin selvittämään, miten luotettava on oppijan oma arvio. 

Oppija osaa arvioida ajantarpeen aika hyvin

Todellinen ajantarve oli keskiarvoltaan 456 minuuttia ja subjetiivinen arvio oli 427 minuuttia. Näiden korrelaatio oli 0.66 – eli siis varsin korkea. Mies- ja naisopiskelijoiden välillä ei ollut eroja. 

Lisäksi opiskelijoilta kysyttiin yleistä mielipidettä verkko-opiskelusta, vastausten vaihtoehtoina olivat:  ’verkko-opiskelu on mieluisaa’; ’en pidä verkko-opiskelusta’ ja siltä väliltä oleva ’mielipiteeni on neutraali’.  Tällä mielipiteellä ei ollut yhteyttä verkko-opiskelun ajan tarpeen arvion osuvuuteen.


Open ongelma: verkkokurssin laajuuden määrittäminen

Oppijan arvio on siis varsin luotettava, mutta ensimmäisellä kerralla kurssi käytettäessä opettaja joutuu turvautumaan valistuneeseen arvaukseen. Sen minäkin tein aikanaan ja asetin aika-arvioksi etukäteen 600 minuuttia, joten em. tulosten valossa yliarvio oli kyseessä.  Nyt voinkin hyvällä omallatunnolla laajentaa & täydentää sisältöä ilman että tuo 600 minuutin raja ylittyisi.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Yksilöllinen oppimiskokemus yksilölliselle oppijalle


Verkkovideot ovat mm. Youtuben myötä yleistyneet myös verkkokoulutuksessa koska ruutukaappausvideoita  on helppo tehdä.   Itse toteuttamissani verkkokoulutuksissa video on ensisijainen materiaalimuoto, koska tekstinä esitetty verkkomateriaali on viheliäistä opiskella ja sen käyttöä kannattaa välttää.  Tosin tekstipohjaisen materiaalin lukemisessa kukin voi toki edetä omaa tahtiaan.


Miksi verkkokurssien palautteissa voi esiintyä hurjan erilaisia mielipiteitä

Kurssilaisten oppimiskokemuksissa saattaa näkyy yksilöllisyyden tarve kun materiaali on multimediaa tai videoluentoja. Video tulee näet editoida selkeäksi kokonaisuudeksi, josta tyhjäkäynti on tarkkaan eliminoitu. Tällöin videon informaatiotiheys kasvaa.
Palautteissa olenkin huomannut, että kurssilaisten mielipiteet menevät usein aivan ristiin.  Ilmiön syynä lienee se, että olemme yksilöitä ja meillä kullakin on oma oppimistyylimme. Tästä alla esimerkkejä.









Yksilöllisyys vaatii säätömahdollisuuksia 

Videona jaettava lyhytluento  on hyödyllisin kun käyttäjä voi omien mieltymysten mukaan säätää sen ominaisuuksia. Näin voidaan ottaa em. kurssipalautteiden ilmentämä yksilöllisyystarve huomioon. Tässä eräitä hyödyllisimpiä ominaisuuksia:









Nopeuden säätö on erityisen tärkeä. Sen ansiosta video voidaan laatia tiiviiksi ja ripeästi eteneväksi. Nykytekniikan avulla voi videon katselunopeutta hidastaa jopa 50% ilman että selostuksen kuuntelu häiriintyy.  Kaikkien kiireisimmät voivat toki lisätä videon nopeutta alkuperäiseen verrattuna ;-)

Sisällysluettelo auttaa halutun tiedon löytämisessä, samoin on avuksi pikakelaus. 

Verkkovideoissa tähän asti yleisesti käytetty flash-tekniikka ei toimi iPad tms tablet-laitteissa.  Tänään flashien aika on jo ohi, nyt tarvitaan joustavuutta koulutukseen mobiilikäyttöä ajatellen.  

Tässä linkki 30 sekunnin demovideoon, joka esittelee miten käyttöliittymän avulla oppija voi säätää videota tarpeittensa mukaisesti.  Animaatiot videossa tarjoavat keskeisen informaation myös ilman videon selostuksen kuuntelua. 


sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Tietokantataitoja kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille

Terveysportin hyötykäyttö on oiva apu potilastyössä lääkärien ohella esimerkiksi hammaslääkäreille. Suun terveydenhuollossa  tarvitaan yhä enemmän tietolähteitä kun väestö ikääntyy ja monella potilaalla on laaja peruslääkitys käytössään. Tällöin mm. interaktioiden ja haittavaikutusten hallinta on tärkeää, mutta lisähaastetta tuottavat myös potilaiden perussairaudet kuten munuaisten vajaatoiminta (esimerkiksi diabtekseen liittyen).

Hammaslääkärien peruskoulutuksessa on vasta äskettäin alettu toteuttamaan systemaattista tietokantakoulutusta mm. Terveysportin ja tieteellisten tietokantojen osalta.  Ja työelämässä jo olevilla hammaslääkäreillä on omalta osaltaan useimmiten selvästi tarvetta täydennyskoulutukseen tietokantojen osalta.

Hammaslääkärien lisäksi ei pidä unohtaa muitakaan ammattiryhmiä. Esimerkiksi suuhygienistit ja hammashoitajat  ovat tärkeitä ammattilaisia mm. potilaiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Ja niinpä heilläkin on monia tietotarpeita,  joihin tietokannat  antavat ajantasaisen ratkaisun.











Case: verkkokurssi

Monissa suun terveydenhuollossa organisaatioissa on todettu selvä koulutustarve ja koulutuksiakin  on jo toteutettu hyvin tuloksin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa toteutettiin alkuvuodesta 2014 verkkokoulutus ’Terveysportin tehokäyttö suun terveydenhuollossa’. Kurssille ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti ja mukaan tuli yli 90 hammaslääkäriä ja yli 50 hoitohenkilöä.

Koulutus osoitti tepsivyytensä  kurssipalautteessa, jossa yli 90%  raportoi kokeneensa kurssin ansiosta  seuraavaa: ”Terveysportin tietolähteistä on minulle työssäni  nyt enemmän hyötyä”,  ” Opin käyttämään uusia tietokantoja Terveysportissa”.  Tällaisia kokemuksia saatiin palautteessa kaikilta ammattiryhmiltä.   

Kurssin suorittamisen ajan tarve oli kolmisen tuntia, mikä kaikki aika on aktiivista itsenäistä opiskelutoimintaa – ei siis passiivista luentosalissa istuskelua.
Myös Suomen Hammaslääkäriseura Apollonialla on vastaava mutta vielä laajempi  verkkokurssi hammaslääkäreille ’Hammaslääkäri ja tietokantojen tehokas käyttö’,  jossa toimin vastaavana verkko-opettajana. 

- nyt blogi jää kesätauolle, palataan kuvioihin elokuussa

maanantai 19. toukokuuta 2014

Miksi yli 90% suosittaa tätä kurssia lääkärikollegalleen?

Lääkäriseura Duodecimin laaja verkkokurssi ’Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö’ on ollut käytössä kolmisen vuotta. Keräsimme ja analysoimme kurssipalautteen 2012 alusta kurssin suorittaneelta lääkäreiltä, joita oli 56 kpl. 

Kurssi kattaa niin Terveysportin tietokannat,  MEDLINE-käytön, Cochrane-kirjaston ja tieteellisen uutuusvalvonnan tekniikat. 

Kurssin edelleen kehittämiseksi on kurssipalaute ollut erinomaisen hyödyllistä. Sen perusteella on mm. kurssin navigointiominaisuuksia kehitetty ja kurssisisältöön tuotu kaivattuja lisäyksiä.  Tuorein muutos palautteen perusteella on tänä keväänä toteutettu kurssin videokirjasto; se pysyy kurssilaisen käytössä käsikirjastona kokonaisen vuoden ajan.  Kaikkea käyttötekniikkaa ei toki saa pysymään mielessä ja siksi tietolähde on tarpeen kertaamista varten.  Ohessa muutamia muitakin kehitysaskeleita, joilla tähdätään entistä parempaan oppimiskokemukseen.
















Kurssilla voi itse merkata suoritetuksi opiskelemansa lyhytluennot
















Lyhytluennon sisällön navigointi: sisällysvalikko apuna

















Lyhytluennon sisällön navigointi: pikakelauksella hakeminen

Kurssipalautteessa 96% lääkäreistä antaa kurssille arvosanan erinomainen/hyvä ja 92% on valmis suosittelemaan sitä kollegoilleen.

Kurssi vaikuttaa hyvin saavuttaneen  koulutustavoitteensa,  jotka ovat hyvä tietämys tietolähteistä ja sujuvat tietokantataidot niiden hyödyntämiseen.  Nuo tiedot ovat tarpeen kaikilla lääketieteen erikoisaloilla.  Kurssi on toteutettu yhteistyöhankkeena Medupro Oy:n kanssa.

Linkki kurssin infosivulle (Lääkäriseura Duodecimin sivusto).










maanantai 7. huhtikuuta 2014

Blended learning Lääkäripäivien kurssilla

Tammikuun 2014 Lääkäripäivillä oli työpajatyyppinen pienryhmäkurssi aiheena näyttöön perustuvan (EBM) tiedon haku. Pajassa 24 osallistujaa työskenteli käyttäen omaa tietokonettaan. Hakutehtävissä hyödynnettiin 1-2 minuutin multimediademoja, joiden avulla osallistuja pystyi syventymään tehtäväratkaisun yksityiskohtiin myös itsenäisesti ja omassa tahdissaan. Luentomaisia tietoiskuja veti allekirjoittaneen ohella tietohakujen huippuosaaja Leena Lodenius.


Työpajan harjoitustehtävien ratkaisuvideot kurssilaiset saivat käyttöönsä 1.5 kk ajan kurssin jälkeenkin erillisellä Moodle-kurssialueella.  Siellä oli tarjolla myös kokoelma lyhytluentoja (a’ 2-4 min) aiheena tehokäyttö PubMed:ssa ja Cochrane-kirjastossa. 


Runsas kuukausi työpajan jälkeen toteutettiin palautekysely, johon vastasi 67% koulutukseen osallistuneista (16/24).  Vastaajista 75% koki oman tietokoneen käytön hyödyllisenä tietohakutaitojen kokonaisvaltaisessa opettelussa. Enemmistö  (60%) vastaajista katsoi, että oma mobiililaite voisi olla hyödyllinen muussakin täydennyskoulutuksessa.

Usein esitetään tärkeä kysymys että onko koulutuksella vaikuttavuutta.  Kurssimme palaute kerättiin tarkoituksella vasta runsas kuukausi kurssin jälkeen, jolloin oppijalla olisi parempi tilaisuus arvioida ko. asiaa kuin koulutustilaisuuden lopussa  kerätyssä palautteessa.  Iloksemme 85% vastanneista ilmoitti kurssin vaikuttaneen toimintakäytäntöihinsä.



Tammikuussa kuvasin tässä blogissa hieman tarkemmin itse työpajaa ja sen toteutusta.

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Miksi et hakisi lääketietoa pintaa syvemmältä?

Moni lääkäri työssään hakee lääketietoa ainoastaan lääkkeiden valmisteyhteenvedoista – käyttäen Terveysportin  tietolähteitä ’Lääkkeet ja hinnat’ tai  ’Duodecim lääketietokanta’.  Tällöin kyllä joutuu jäämään melko ohuen tuoteinformaation varaan eikä laajempaa näkökulmaa farmakologiaan juuri avaudu.  Lääkiksessä toki farmakologiaa luettiin, mutta aika kuluu ja tieto muuttuu sekä unohtuu.

Useimmat käyttävät Terveysporttia omien hakuyritysten ja arvailujensa varassa.  Miten sinä lähtisit esimerkiksi hakemaan lisätietoa vaikka nitraattitoleranssista?   Tai mistä löytyisi tarkempaa tietoa aiheesta ADP-reseptorien salpaajat?  Pitäisikö koettaa hakea tietoa Terveysportin yläreunan monihausta?   Mutta  sepä ei välttämättä kannata koska tuo sinänsä kätevä haku ei juuri sisällä lääketiedon keskeisiä tietolähteitä.

  
Tiesitkö, että Duodecimin tuore teos Farmakologia ja toksikologia on koko ajan sinulle tarjolla Terveysportissa? Se löytyy Duodecim lääketietokannasta, joka siis sisältää paljon muutakin kuin lääkkeiden valmisteyhteenvetoja.  


Kikka on se, että Farmakologia ja toksikologia teoksesta tietoa pitää hakea kirjoittamalla hakusana – esim. nitraattitoleranssi  hakukenttään Vaikuttava aine. Ja siten käytössäsi on uusin tieto juuri ilmestyneen teoksen muodossa. Teosta voi tietysti myös selata, totta kai.

Loistavia työkaluja on paljon tarjolla ja organisaatioiden kannattaakin varmistaa, että informaation hyödyntämisen taidot ovat kaikkien ammattiryhmien osalta asianmukaiset.  Muuten organisaation investointi tietokantoihin menee osin hukkaan, lääkäri ei välttämättä hyödynnnä ajantasaisinta tietoa ja toiminnan laatu & tehokkuus laahaavat kuin käsijarru päällä.  

Sama näkökohta pätee myös muihin ammattiryhmiin - hammaslääkärit, terveydenhoitajat, suuhygienistit, työterveyslääkärit ja -hoitajat...  Tietokannathan ovat ensiarvoisen tärkeä tietolähde monille ammattiryhmille.



keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Nyt multimediakirjasto tiedonhakijan avuksi

Osa koulutuksessa  opitusta  unohtuu jos sitä ei toistuvasti sovella työssään.  Sama pulma on koulutettavalla niin luentokurssilla kuin verkkokurssillakin.  Totta kai omat muistiinpanot ovat avuksi. Mutta entäs jos ne joutuvat kateisiin?  Ja et muista miten kurssilla opittu suoritetaan käytännössä?


Opitun taidon tueksi: videokäsikirjasto netissä

Saadun kurssipalautteen toiveiden perusteella multimediaan ja videoihin perustuva  Duodecimin verkkokurssi Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö on uudistettu. Nyt  kurssilainen voi  työssään aktiivisesti hyödyntää kurssin antia ja palata siihen tarvittaessa uudelleen. Tämä on järjestetty siten että hänellä on pääsy verkkokurssin  multimediakirjastoon  vuoden ajan.












”Kurssin multimedia/videoluennot voit hyödyntää  käsikirjastona: kurssin suoritusajan (2 kk) jälkeen kurssin kaikki videoluennot ovat käytössäsi verkkokurssin alusta lukien vuoden ajan.  Kokoelma on ajan tasalla jatkuvan päivityksen ansiosta.  Sinun on siten tarvittaessa helppo tarkistaa  miten tietty toiminto tai haku toteutetaan tietokannoissa. Kurssin suorittamisesta saa  erikoistumispisteitä 14 tuntia hallinnolliseen koulutukseen kaikille aloille.”

Kurssi toteutetaan Lääkäriseura Duodecimin ja Medupro Oy:n yhteistyönä.

Lisätietoa http://www.duodecim.fi/ltok

perjantai 17. tammikuuta 2014

Verkkovideot Lääkäripäivillä oppijan vetoapuna



2014 Lääkäripäivillä Pasilassa olin mukana toteuttamassa työpajamuotoista kurssia  EBM-tiedonhausta, jossa 30 osallistujaa pääsi omaa läppäriä käyttäen harjoittelemaan EBM-tiedon hakua niin Terveysportissa, Cochrane-kirjastossa kuin PubMed/MEDLINE:ssa.

Tavallisessa PC-luokkaopetuksessa on vaarana että osallistujia putoaa kelkasta jos yhdessä edetään (varsin pakkotahtisesti) vaihe vaiheelta eli kouluttaja tekee screenilla ja muut matkivat perässä.  

Työpajamme torjui tätä komplikaatioita harjoitustehtävien ratkaisuvideoilla, joita osallistuja pääsi itsenäisesti hyödyntämään kesken harjoituksen tekoa. Tai käyttämään  sitä eräänlaisena palautteena/mallivastauksena (kesto 1.5-2 min). Näin kukin sai edetä omaa tahtiaan.  







Työpajan kukin vaihe alkoi  lyhyellä tietoiskulla, joiden perään em. harjoitukset sitten tehtiin. Koko ajan saatavilla olevan multimediavideon  ohella kolme pajan asiantuntijavetäjää antoi hands-on opastusta sitä tarvitseville.

Jälkihoitoa tarjolla taitojen harjoittelemiseen 

Yhdessä 3.5 h työpajassa osallistuja pääsee jyvälle EBM-tietohausta, mutta sujuvia käyttötaitoja saadaan vasta lisäharjoituksella.  Tähän tarkoitukseen kurssilaisille tarjotaan aihepiirin kattava  verkkovideoiden kokoelma organisoituna Moodle-alustalle ensi kuun loppuun saakka.  



 








Kokoelma sisältää pajan tietoiskut, niiden tietoa syventäviä lyhytluentoja + em. harjoitustehtävien malliratkaisut. Eikä siis  mitään paperinmakuista PDF-kavalkadia vaan kaikki multimediana, joka vääntää käyttötekniikan ns. rautalangasta - oli sitten kyseessä PubMed MeSH-sanaston syntaksit tai synonyymihakusanojen setit Cochranessa. Tässä vaikkapa katsottavaksi yksi malliksi, aihe hieman  erikoisempi eli kuinka käytät Pubmedia suomeksi.

Tässä taas kuvakaappaus yhdestä työpajan ratkaisuvideosta:


















Verkkoperustaisen koulutuksen ei tarvitse olla 100% bittivetoinen  ja siis ainoastaan verkossa. Useissa tapauksissa on hedelmällisintä soveltaa blended-learning  -asetelmaa, jossa on mukana niin lähiopetusta kuin myös verkkoperustaista työskentelyä.

torstai 2. tammikuuta 2014

Oi kallis käyttöliittymämme

Surkeista IT-sovelluksista saadaan kuulla toistuvasti.  Tuorein on Ylen raportoima kömpelöinti viime viikolla. Rikostuomiosovelluksen eli ’Ritu’:n  piti tehostaa tuomioiden jakelua, mutta mm. Helsingin käräjäoikeudessa sen käyttöönotto on vähentänyt ratkaistuja juttuja tuntuvasti.












Yle haastatteli kyseisen it-hankkeen puheenjohtajaa,  joka toki myönsi, että osa ongelmista johtuu itse sovelluksesta. Silti kyseinen kiho halusi sysätä vastuuta henkilöstölle, joka ei hänen mukaansa ”ole riittävän hyvin valmistautunut uuden järjestelmän käyttöönottoon”.  Joopa-joo. Herää kysymys, että millaisella koulutuksella, tuella ja resurssilla tuo ’henkilöstön valmistautuminen’ toteutettiin? 


Näennäiset IT-tukitoimet näivettävät tuottavuuden


Tyypillinen IT-hankkeen toteutus:  sovellus otetaan käyttöön ja loppukäyttäjät joutuvat yksin ottamaan sen haltuunsa hartiat hapoilla.  Muodon vuoksi laaditaan pikaohje PDF-tiedostona  ja  jakelu yksittäisen sähköpostin liitteenä loppukäyttäjille.  Näitä kupruisia IT-projekteja  on taatusti kaadettu työntekijöiden niskaan myös terveydenhuollossa. Ensin säästetään kehitystyössä ja sitten koulutuksessa sekä tukitoimissa joten kokonaisvaikutus syö tuottavuutta tuntuvasti.  Kalliiksi tulee kun tehdään halpaa ja huonoa.

Laadukas käyttöliittymä voisi olla pelastus sen tarjotessa intuitioon / oivaltavuuteen perustuvia toimintaprosesseja  mikä vähentäisi käyttäjätuen tarvetta.   Harvoin käytettävät toiminnot tyypillisesti vaatisivat erittäin selkeän käyttöliittymän kun käyttäjän oma muistikuva hataruudessaan ei anna tukea.   Esimerkkinä matkalaskun laatiminen, jonka parissa moni kärvistelee tuntikausia.  Loppukäyttäjää ei ilmeisesti edelleenkään oteta huomioon alan visionäärien ohjaillessa norsunluutorneistaan IT-projekteja tyytyväisenä. 


Mitä tuovatkaan tullessaan uudet potilastietojärjestelmät? Kenties kryptisiä sanakäänteitä, oraakkelimaisia kehoitteita  ja mystisiä kuvakkeita höystettynä aimo annoksella tiimalasin katselua.

Eriskummallista on se, että sovelluksissa ei edes käytetä halpaa ’tool-tip’  apuneuvoa, joka on esille tuleva opasteteksti kun kohdistimen vie toiminnon päälle. Alla kuvaesimerkki eräästä tietojärjestelmästä kun käyttäjä ei muista mitä sininen pallukka tekikään.




  

On sitä Lumiaankin saatu  isolla rahalla sutta ja sekundaa

Lumian käyttöliittymä toki on varsin intuitiivinen eikä opaskirjaa kaipaa. Mutta läksyt ovat jääneet Nokialtakin osin  tekemättä. Tämä ilmenee kun hyödyntää vaikka Lumian herätyskelloa. 




 


Aamuvarhaiseen herätyspirinään havahtuvalle on tarjolla yllä olevan kuvan vaihtoehdot. Voi taivaan talipallot!  Kuka kuittaa aamuherätyksen käsitteellä Hylkää??  Joku Nokian pöllermanni on laittanut sen herätyskellon hälytyksen sammutuksen nimikkeeksi. Eikös olisi parempia ilmaisuja tarjolla kuten vaikka OK tai valmis tai lopeta…  

Lääkärin työstä alla esimerkki sähköisestä lähetteestä, jonka laatimisessa käyttäjän niskaan kaadetaan turhaa kognitiivista kuormaa epäloogisuudella, jonka voisi välttää varsin yksinkertaisin keinoin. Järjen käyttö sovelluskehityksessä ei ole ainoastaan sallittua vaan myös suotavaa...











 
Site Meter