perjantai 17. tammikuuta 2014

Verkkovideot Lääkäripäivillä oppijan vetoapuna



2014 Lääkäripäivillä Pasilassa olin mukana toteuttamassa työpajamuotoista kurssia  EBM-tiedonhausta, jossa 30 osallistujaa pääsi omaa läppäriä käyttäen harjoittelemaan EBM-tiedon hakua niin Terveysportissa, Cochrane-kirjastossa kuin PubMed/MEDLINE:ssa.

Tavallisessa PC-luokkaopetuksessa on vaarana että osallistujia putoaa kelkasta jos yhdessä edetään (varsin pakkotahtisesti) vaihe vaiheelta eli kouluttaja tekee screenilla ja muut matkivat perässä.  

Työpajamme torjui tätä komplikaatioita harjoitustehtävien ratkaisuvideoilla, joita osallistuja pääsi itsenäisesti hyödyntämään kesken harjoituksen tekoa. Tai käyttämään  sitä eräänlaisena palautteena/mallivastauksena (kesto 1.5-2 min). Näin kukin sai edetä omaa tahtiaan.  







Työpajan kukin vaihe alkoi  lyhyellä tietoiskulla, joiden perään em. harjoitukset sitten tehtiin. Koko ajan saatavilla olevan multimediavideon  ohella kolme pajan asiantuntijavetäjää antoi hands-on opastusta sitä tarvitseville.

Jälkihoitoa tarjolla taitojen harjoittelemiseen 

Yhdessä 3.5 h työpajassa osallistuja pääsee jyvälle EBM-tietohausta, mutta sujuvia käyttötaitoja saadaan vasta lisäharjoituksella.  Tähän tarkoitukseen kurssilaisille tarjotaan aihepiirin kattava  verkkovideoiden kokoelma organisoituna Moodle-alustalle ensi kuun loppuun saakka.  



 








Kokoelma sisältää pajan tietoiskut, niiden tietoa syventäviä lyhytluentoja + em. harjoitustehtävien malliratkaisut. Eikä siis  mitään paperinmakuista PDF-kavalkadia vaan kaikki multimediana, joka vääntää käyttötekniikan ns. rautalangasta - oli sitten kyseessä PubMed MeSH-sanaston syntaksit tai synonyymihakusanojen setit Cochranessa. Tässä vaikkapa katsottavaksi yksi malliksi, aihe hieman  erikoisempi eli kuinka käytät Pubmedia suomeksi.

Tässä taas kuvakaappaus yhdestä työpajan ratkaisuvideosta:


















Verkkoperustaisen koulutuksen ei tarvitse olla 100% bittivetoinen  ja siis ainoastaan verkossa. Useissa tapauksissa on hedelmällisintä soveltaa blended-learning  -asetelmaa, jossa on mukana niin lähiopetusta kuin myös verkkoperustaista työskentelyä.

torstai 2. tammikuuta 2014

Oi kallis käyttöliittymämme

Surkeista IT-sovelluksista saadaan kuulla toistuvasti.  Tuorein on Ylen raportoima kömpelöinti viime viikolla. Rikostuomiosovelluksen eli ’Ritu’:n  piti tehostaa tuomioiden jakelua, mutta mm. Helsingin käräjäoikeudessa sen käyttöönotto on vähentänyt ratkaistuja juttuja tuntuvasti.












Yle haastatteli kyseisen it-hankkeen puheenjohtajaa,  joka toki myönsi, että osa ongelmista johtuu itse sovelluksesta. Silti kyseinen kiho halusi sysätä vastuuta henkilöstölle, joka ei hänen mukaansa ”ole riittävän hyvin valmistautunut uuden järjestelmän käyttöönottoon”.  Joopa-joo. Herää kysymys, että millaisella koulutuksella, tuella ja resurssilla tuo ’henkilöstön valmistautuminen’ toteutettiin? 


Näennäiset IT-tukitoimet näivettävät tuottavuuden


Tyypillinen IT-hankkeen toteutus:  sovellus otetaan käyttöön ja loppukäyttäjät joutuvat yksin ottamaan sen haltuunsa hartiat hapoilla.  Muodon vuoksi laaditaan pikaohje PDF-tiedostona  ja  jakelu yksittäisen sähköpostin liitteenä loppukäyttäjille.  Näitä kupruisia IT-projekteja  on taatusti kaadettu työntekijöiden niskaan myös terveydenhuollossa. Ensin säästetään kehitystyössä ja sitten koulutuksessa sekä tukitoimissa joten kokonaisvaikutus syö tuottavuutta tuntuvasti.  Kalliiksi tulee kun tehdään halpaa ja huonoa.

Laadukas käyttöliittymä voisi olla pelastus sen tarjotessa intuitioon / oivaltavuuteen perustuvia toimintaprosesseja  mikä vähentäisi käyttäjätuen tarvetta.   Harvoin käytettävät toiminnot tyypillisesti vaatisivat erittäin selkeän käyttöliittymän kun käyttäjän oma muistikuva hataruudessaan ei anna tukea.   Esimerkkinä matkalaskun laatiminen, jonka parissa moni kärvistelee tuntikausia.  Loppukäyttäjää ei ilmeisesti edelleenkään oteta huomioon alan visionäärien ohjaillessa norsunluutorneistaan IT-projekteja tyytyväisenä. 


Mitä tuovatkaan tullessaan uudet potilastietojärjestelmät? Kenties kryptisiä sanakäänteitä, oraakkelimaisia kehoitteita  ja mystisiä kuvakkeita höystettynä aimo annoksella tiimalasin katselua.

Eriskummallista on se, että sovelluksissa ei edes käytetä halpaa ’tool-tip’  apuneuvoa, joka on esille tuleva opasteteksti kun kohdistimen vie toiminnon päälle. Alla kuvaesimerkki eräästä tietojärjestelmästä kun käyttäjä ei muista mitä sininen pallukka tekikään.




  

On sitä Lumiaankin saatu  isolla rahalla sutta ja sekundaa

Lumian käyttöliittymä toki on varsin intuitiivinen eikä opaskirjaa kaipaa. Mutta läksyt ovat jääneet Nokialtakin osin  tekemättä. Tämä ilmenee kun hyödyntää vaikka Lumian herätyskelloa. 




 


Aamuvarhaiseen herätyspirinään havahtuvalle on tarjolla yllä olevan kuvan vaihtoehdot. Voi taivaan talipallot!  Kuka kuittaa aamuherätyksen käsitteellä Hylkää??  Joku Nokian pöllermanni on laittanut sen herätyskellon hälytyksen sammutuksen nimikkeeksi. Eikös olisi parempia ilmaisuja tarjolla kuten vaikka OK tai valmis tai lopeta…  

Lääkärin työstä alla esimerkki sähköisestä lähetteestä, jonka laatimisessa käyttäjän niskaan kaadetaan turhaa kognitiivista kuormaa epäloogisuudella, jonka voisi välttää varsin yksinkertaisin keinoin. Järjen käyttö sovelluskehityksessä ei ole ainoastaan sallittua vaan myös suotavaa...











 
Site Meter